Hyviä asioita

Viime aikoina musta on tuntunut, että jokin yleisessä ilmapiirissä, ainakin täällä omalla kotiseudullani, on muuttunut. Yleisesti ottaen keskusteluilmapiiri on somen myötä raaistunut, ja vihapuhetta ja törkyä on suollettu eri medioissa jo pitkään. Mutta erityisesti viimeisten kuukausien aikana jokin yleinen tyytymättömyys ihan kaikkeen on tuntunut nostavan päätään. Inhimillisyys ja toisten kunnioittaminen tuntuu unohtuneen monelta kokonaan, puhumattakaan harkintakyvystä. Jos jokin asia sattuu itseä harmittamaan, se suolletaan, usein varsin värikkäin sanakääntein, ensimmäiseen mahdolliseen someketjuun, joka tuolla hetkellä silmille osuu.

Muistan joskus lukeneeni vaikkapa Ylen tai Hesarin uutisten alta vielä mielenkiintoisia keskusteluja, nyt koko ketjuja ei viitsi enää edes avata. Usein haukutuksi tulevat ihmiset, ideat, ajatukset, organisaatiot, aatteet, ulkonäöt, ammatit ja elämäntyylit. Tuntuu, että tuollainen toisen ihmisen sivallus käy nyt jo yhtä luontevasti kuin leivän voiteleminen. Näpynäpy ja send. Äkkiäkös siinä joku väärinajattelija, tai muuten vaan jollain tavalla ärsyttävä ihminen tulee haukuttua.

Ylipäänsä asiat tuntuvat olevan tosi huonolla, ja etenkin aina väärällä tolalla.

Mitään oikeita perusteluja, tai konkreettisia ideoita näihin laukaisuihin harvemmin tulee, kunhan läyhätään. Koska ilmeisesti se on… kivaa? Tai ehkä järjetön, tyhjänpäiväinen, ei mihinkään vievä pauhaaminen antaa tekijöilleen jotain? En tiedä.

Itse olen ainakin aika väsynyt seuraamaan tuota paisuvaa negatiivisuuden kehää päivästä toiseen, joten ajattelin nyt ihan listata muutamia mun mielestä kivoja asioita, joita voi vaikka päässään pyöritellä, jos alituinen vitutus meinaa ottaa vallan. Oikeastihan asiat on useimpien elämässä aivan järjettömän hyvällä mallilla. Ja kaikkein parastahan on se, että jokaisella on olemassa valinnanvapaus. Ei ole pakko lukea omasta mielestä typeriä juttuja, katsella turhia videoita tai osallistua tapahtumiin, jotka itseä eivät kiinnosta. Ja tämän kaiken voi vieläpä tehdä korottamatta itseään jalustalle ja huutamatta kovaan ääneen, että paskaa. Ihan vain lopettaa seuraamisen tai osallistumisen. Aika helppoa lopulta, ja äkkiseltään ajateltuna saattaa nostaa myös elämänlaatua, kun antaa vaan olla.

Mun mielestä aika kivoja asioita on vaikkapa:

  • kesä
  • perhe
  • aurinko
  • valinnanvapaus
  • katto pään päällä
  • työpaikka
  • unelmat
  • huumori
  • erilaisuus
  • ystävät
  • kahvi
  • puhdas vesi
  • kirjat
  • musiikki
  • tapahtumat
  • jäätelö
  • keskustelut
  • koulutus
  • sadepäivät
  • luonto
  • rohkeat ihmiset
  • positiivisuus
  • uiminen
  • tuoreet kasvikset
  • valo
  • suoratoistopalvelut
  • pussailu

Mitä jos siis ensi kerralla miettisikin vaikka ensin, mitä kaikkea mukavaa omassa elämässä on, ja vasta sitten keskittyisi epäolennaiseen. Ja ainahan voi vaan hengittää ja laskea kymmeneen, ennen kuin käy ketään läskittelemään, huorittelemaan, tai muuten vaan itsetuntoa tallomaan.

Sit toi pussailu on myös kiva vaihtoehto. Siitä harvoin seuraa mitään kovin huonoa.

-Päivi

It's only fair to share...Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Pin on Pinterest

6 Comment

  1. Martti Heikkinen says: Vastaa

    Nyt on tosiaan muotia tylyttäminen. Se on kehittynyt tämän some- kulttuurin tuotoksena. Siihen osallistuu innokkaimmin moukkamaisuudesta itsetuntonsa henankkivat ihmiset. Siihen ottavat osaa antaumuksella myös meidän ns ykkösmediat: YLE TV1 ja HS! Ne näyttävät ”mallia” kuinka mauttomilla ja perustelemattomilla väitteillä mollataan toista jeskustelun osapuolta. Esitetään jopa perättömiä väitteitä näennäisine todisteineen sananvapauden nimissä. (Räikeimpänä mieleeni jäänyt ns ”lautakasjuttu” Matti Vanhasen mollaamiseksi!).

    1. nakitjamutsi says: Vastaa

      Kyllä, juuri tuo tylyttäminen on hyvä termi tälle. Käydään vain ikäänkuin huikkaamassa, että pyh, olet väärässä ja typerä ja sitten peräännytään takavasempaan. Surullista.

  2. Mä myönnä , että henkilökohtainen elämä on viime aikoina, kesästä ja lomasta huolimatta, ollut yhtä synkistelyä ja alamäkiajoa.
    Ehkä on vaan ”sellainen vaihe”, ehkä vähän oikeaakin syytä ollut, mutta jotenkin itseäkin häirinnyt, kun ei kesällä kuuluis. On ihan ok olla marraskuussa masentunut ja allapäin (sehän on suorastaan suotavaa, jotta joukkoon kuuluu), mutta ole sitä sitten kesällä: et voi muuten kenellekään kertoa.
    Myt joo, ehkä juuri tämä tumma pilvi on juurikin vain tällä omalla taivaalla. Toivon todella, että edes muilla paistaisi hyvän olon ja rakkauden lämpö

    1. nakitjamutsi says: Vastaa

      Mä koen että kyllä vuodenajoillakin on merkitystä mielialaan (siis itselleni), mutta toisaalta ei se kyllä katso aikaa eikä paikkaa, kun synkistyttää. Ja mulla on kyllä kans ollu noita tummia pilviä ja varjoja aika paljonkin viime aikoina. Mutta koitan muistaa silti, edes kerran päivässä, mitkä kaikki asiat on oikeasti tosi hyvin.

  3. Tuota jatkuvaa lyttäämistä vielä puolustetaan sillä, että onhan meillä sananvapaus. Joo, milloinkohan me saatais myös se vastuu niistä sanoista..
    En toki itsekään ole puhdas pulmunen tuon suhteen, mutta aina kun huomaan ihan huvin vuoksi (eli lähinnä aiheetta) mollaavani jotain, tulee jo itsellekin paha mieli. Näille elämäntapahaukkujille ei kai tule, jatkuvasta toiminnasta päätellen.
    Mutta toi sun (kesä)onnenaihe-lista on kyllä ihan point on! Letkeesti vaan jatkoa ilolle!

    1. nakitjamutsi says: Vastaa

      Oi, niinpä. Vastuu on juuri se, minkä moni huudellessaan unohtaa. Ja vastuu myös esimerkistä nuoremmille. Jos lapset jo nuoret imee tämän pelon ja mollaamisen ilmapiirin, millainen se tuleekaan olemaan kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä? En uskalla edes ajatella..
      Mutta pyritään letkeilyyn!

Vastaa