Muistatteko, kun tammikuussa hihkuin mahtavasti alkaneesta vuoden 2017 treffikalenterista ja samalla ohimennen mainitsin olleeni Valeäiti-Hannen vieraana podcastin nauhoituksissa? No nyt tuo odotettu (tai siis varmaan lähinnä mun odottama) puolituntinen on ulkona ja kuunneltavissa! Mahtavata!
Valeäidin nauhoitukset on siis podcast-sarja, jossa käsitellään tätä ihanaa vanhemmuutta sen kaikilta, myös vähemmän ihanilta, kannoilta. Tähän mennessä on käsitelty jo vanhempien välistä arvostelua ja rrrahaa, tulossa on myös varmasti äärimmäisen mielenkiintoiset keskustelut synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja isyydestä. Vieraina on mahtavia, varmasti teillekin tuttuja bloggareita, niinku Lauraa, Satua, Emmiä, Katjaa ja sit esimerkiks toi Iso H, joka myös tuotti koko homman. Aivan älyyyttömän kähiää, sanon minä!
Minä pääsin istahtamaan Hannen piinapenkkiin aiheesta teinit ja niiden kasvattaminen. Jaksossa pureudutaan teiniyden äärelle; millaista on asustella viittä vaille 14-vuotiaan kanssa, onko ne vaan hiljaa luureihinsa uppoutuneita rasvalettejä vai meneekö kaikki vapaahetket riidellessä? Haistatteleeko ne, mitkä kasvatushetket kaduttaa, ja mitä hittoa tarkoittaa MP, OP ja YM?
Monestihan olen täällä jo ehtinyt hehkuttaa, kuinka mahtavaa isompien lasten äitinä on. Mutta onko se pelkkää yhteisymmärrystä ja hattaraa? Ei todellakaan. Ovet paukkuu, kirosanat lentää ja niiden hiton vaikeiden ekojen kertojen edessä on aina ihan polvillaan. Paljon useammin tulee itse taannuttua teinin tasolle kuin pidettyä viileästi kiinni fiksun vanhemman auktoriteetista.
Jakson nauhoitushetkellä olin viikon kärsinyt lamauttavista päänsäryistä, jonka kuulen ehkä itse vähän väsähtäneenä käheytenä äänessä, mutta muuten olen kyllä tosi oma itseni. Ehkä liikaakin. Lähinnä naurettiin puoli tuntia. Ei teineille, vaan tilanteille ja elämälle. Koska teinit (ja niiden aiheuttamat tilanteet) on mahtavia. Oikeesti.
Mä en yleensä hirveesti jännitä tällaisia tilanteita, enkä nytkään jännittänyt itse nauhoitusta. Mutta yhden ihmisen reaktio mua jännitti. Teinin. Jos olin taas mennyt innoissani mokaamaan, ajatellut että hohhohhoo, onpa hauskaa, ja kuitenkin laukonut jotain, mitä hän ei olisi halunnut.
Tossa se istui kuitenkin vieressä ja esikuunteli jakson mun kanssa, välillä läiskäytti facepalmin, käkätti ja näytti pari kertaa kesoa.
“Äiti, sä oot tyhäm.”
Sain siis synninpäästön. Ai mikä tyhäm? Ota hyvä asento ja kuuntele tuosta. Toivottavasti viihdyt.
-Päivi
*ylempi kuva Hannen arkistosta
Kiitos, tämä oli viihdyttävä! Opin eilen (jo teini-iän ohittaneelta nuorelta mieheltä tosin), et K on lyhenne OK:sta. Ehkä jo vanha juttu, mut huvitti 🙂
Hei, kiva kuulla, että viihdytti! Toi K on muuten sellanen, mistä meidän teini sanoi joskus, et on tosi ärsyttävä. Haha! 😀
Varmasti ! 🙂 😀