Haaveet mielessä – kohtuus takataskussa

Postaus toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Santanderin kanssa Myönnän sen avoimesti. Olen kamalan kärsimätön ihminen. Jos Kun saan jonkun idean, toteutuksen sopisi mielestäni tapahtua välittömästi. Olen hätäinen spontaani ja tykkään siitä, että tapahtuu. Tämä kiirehtivä luonteenpiirteeni on sävyttänyt vahvasti koko elämääni, myös – tai oikeastaan etenkin – sen suurimpia ratkaisuja. Elämä pystyyn lainarahalla Itsenäistyin omilleni 16-vuotiaana. Aloin […]

Elämän (omituisin) kevät

Hiljenin koko korona-ajaksi, vaikka täällähän sitä olisi ollut tannerta mölistä, ja aikaakin – sitä oli ensimmäistä kertaa vuosiin niin paljon, ettei ollut tietää mihin sitä sulloa. Nyt, jäsenet vielä helteisen juhannuksen jäljiltä velttoina, tuo kevään kaikin tavoin omituinen kolmen kuukauden ajanjakso tuntuu erikoisella tavalla kaukaiselta. Kun maaliskuun viimeisillä viikoilla päällimmäisenä mielessä oli hämmennystä, epävarmuutta ja […]

Ilmastoystävällisempää maitoa? Kyllä, kiitos!

Kaupallisessa yhteistyössä Juustoportin kanssa Maito. Tuo vastasyntyneen elämän eliksiiri, koululaisen välipalajuoma, kahvihetkien sulostuttaja ja mamman makaronilaatikon paras kaveri. Ja sitten se samainen maito, jonka hiilijalanjälki hehkuu naudanlihan ohella kaikkein punaisimpana ja jonka juominen on ilmastokriisin myötä alkanut tuntua ahdistavalta, vähän nololtakin. Ja tiedättekö, mulle henkilökohtaisesti maidon ja maitotuotteiden käytön vähentäminen on osoittautunut arjen ilmastoteoista kaikkein […]

Raskainta on pysytellä askel edellä

Tämä äitienpäiväviikko (niin, se tosiaan on sunnuntaina, ymmärrän kyllä jos ette muistaneet… onneksi kouluilla ja päiväkodeille on yleensä kalenterin nurkka taitettuna näillä main) on nostanut useampiakin aihetta koskevia julkaisuja ainakin omiin silmiini lähipäivinä. Aiemmin päivällä luin Lähiömutsi-Hannen ajatuksia siitä, kuinka helposti perhekalenteria hallinnoivasta eväsleipien laittajasta tulee muutaman päivän lapsettomalla lomalla jälleen vapautta estoitta rakastava hedonisti. […]

Vähän iisimmin

Ei meillä koskaan oikein kummempia pääsiäisperinteitä ole ollut, mutta tänä vuonna ei sitten sitäkään vähää. Normaalisti yön aikana lapsille suklaamunia piilotelleelle pääsiäispupullekin oli ilmeisesti jäänyt vapaiden kunniaksi niin sanotusti ränni päälle, kun oli kokonaan unohtanut piilottelubisneksensä. No, onneks iskä paikkasi. Mä olen vähän tarkoituksella jättänyt blogin tänne nyt keväällä olemaan rauhassa ja hengähtänyt vähän itsekin […]

Merkityksiä

Minulla on tapana keksiä päiville merkityksiä. Ihan tavallinen tiistai saattaa saada merkityksen, kun siitä on enää yhtä vähän johonkin innostavaan hetkeen kuin edellisestä hetkestä siihen. Ynnään mielessäni ensimmäisiä ja viimeisiä kertoja, liimaan harmaana jatkuvalle janalle keltaisilla lapuilla tarkoitusta. Jäsennän maailmaa ja elämääni laskemalla etäisyyksiä ja mittaamalla ajankulua. Rakennan arjelle raameja maalaamalla arkipäivistä mielessäni merkityksellisempiä. Kuten […]

2019: hae opiskelemaan ja leivo kakku

Vuoden ensimmäinen päivä on perinteisesti uusi alku. Tyhjä paperi, jolle lähdetään kirjoittamaan uutta tarinaa. Paitsi että harvoin ne oikeasti ovat näin kalenterisidonnaisia – uudet alut tupsahtelevat usein yllättäen keskellä maaliskuista tiistaita tai marraskuun sohjoista ruuhkaa. Jonkinlainen tarve edellisen vuoden niputtamiselle ja uuden – paremman – aloittamiselle vuodenvaihteessa kuitenkin on. On kuin kerran vuodessa kaikki maailman […]

Anteeksi, jos sinulle päivänselvät asiat ovat minulle joskus vaikeita

Minusta tammikuu on aina ollut ylivoimaisesti vuoden ankein kuukausi. Kilpailu kategorian piikkipaikasta ei ole ollut edes kovin tiukka – joulun ja vuodenvaihteen juhlinnan jälkeinen usein harmaa, arkinen ja ennen kaikkea pitkä kuukausi on tuntunut olevan vain tiellä kevättä kohti mentäessä. Usein jo helmikuun ensimmäisenä päivänä helpottaa. Mutta tammikuu? Ei helevetti. Tänä vuonna tosin marraskuu päätti […]

Mitä kuuluu?

Minä kun olen tällainen alituiseen itseäni, ympäristöäni ja välillä tuntuu että melkein koko maailmankaikkeuden fiiliksiä pakonomaisesti tutkiskeleva yksilö, niin tulin yksi ilta tällaista ”miltä musta tuntuu” -havainnointia tehdessäni miettineeksi, etten oikein itsekään tiedä, mitä mulle kuuluu. (Ja kuten muut vastaavan tutkailuominaisuuden omaavat tietävätkin, sellainen ei lainkaan sovi, vaan tällaiselle tietämättömyydelle pitää mahdollisimman pikaisesti kaivaa syy. Koska […]

Koska viimeksi sanoit jollekin jotain ystävällistä?

Eihän tämä enää yllätyksenä tule. Puolivuosittain onnistun keräämään lautaselleni turhan monta projektia yhteen syssyyn ja hetkellisesti iskee epätoivo. Vaikka kyllä mun pitäisi tämä jo osata, useamman vuoden jälkeen. Priorisoida, hinnoitella oikein ja ottaa lepoaikaa silloinkin, kun tekemättömiä töitä on paljon. Mutta kai se kuitenkin vaatii vielä lisävuosia. Oppia nuo kaikki. Viime viikot ovat olleet siis […]