Monta kertaa ehdin avata viikon aikana jo uuden, tyhjän kirjoituspohjan. Aloittaakin yritin monta kertaa. Mutta jotenkin, vaikka ajatuksia on ollut paljon, ne on risteilleet vähän hajanaisina, seilailleet päässä ristiin rastiin, löytämättä sopivaa risteyskohtaa, josta löytyisi homman punainen lanka. Lopulta päätin vain aloittaa. Tulkoon nyt sitten yksittäisiä ajatusroiskeita, kun sellaisia tämä mennyt vuosi kerran tuottaa. Varmaan […]
höpöhöpö
Parasta on, kun ei ole pakko sanoa mitään
Kun mää kaikkeni yritin. Vedin vitskuu, hehkuviinii ja valkosipulii. Olo oli silti edelleen lauantaiaamuna vähän puolikas, mutta lähdin siitä huolimatta tietenkin Turkuun, missä järjestettiin jo toiset vuosittaiset Varjo Awardsit. Vieraslista oli kasvanut viime vuodelta ja koolla oli yli 20 sometyöläistä. Ihania, vallattomia, eteerisiä, hauskoja. Ihmisiä oli paikalla melkein kaikista mahdollisista genreistä, mutta yhteistä kaikille oli […]
Bermudan teiniö
Tiettyjen asioiden menettämistä sitä osasi äidiksi tullessaan odottaa. Vapaa-aikaa olisi varmasti vähemmän, katkeamattomista yöunista saisi vain haaveilla eikä rahanmenoakaan voisi estää. Parisuhdeaikaa tuskin olisi enää entisellä tavalla ja tissien terhakkuudelle nyt ainakin saisi sanoa hyvästit. Se, mihin sen sijaan en ainakaan itse henkilökohtaisesti ymmärtänyt varautua, oli kaiken maallisen omaisuuteni katoaminen mystiseen bermudan kolmioon, kun lapsi […]
Paranee vanhetessaan
En tiä, ootteko jostain rivien välistä (tai ihan riveiltä vaikka täällä ja täällä) osanneet tulkita, että ajan kuluminen, ja sen myötä vanheneminen, on aiheuttanut pientä ahdistusta ruudun täällä päässä. En minä nyt mihinkään nuoruusvuosiin halaja, päinvastoin, mutta paneehan vanheneminen ihmisen mietteliääksi. Se on niin lopullista, päivä, kuukausi ja vuosi kerrallaan. Kun ei voikaan painaa jarrua […]
Perusasioiden äärellä
Olen luontaisesti aika kova kelailemaan asioita. Siihenhän tämä koko blogitouhukin perustuu. Saan jonkin ajatuksen, jonka pyörittelen ensin päässäni pyöreästä soikeaksi ja takaisin, ja lopulta tuuttaan sen kaikkien nähtäville tänne. Vaikka tietysti on valtavasti myös ajatuksia, jotka eivät koskaan tänne blogiin asti päädy. Liian henkilökohtaisia, vaikeita tai ahdistavia. Ja joskus on sellaistakin aikaa, että ajatukset eivät […]
Nolottaa olla minä
Onko teille koskaan käynyt niin, että olette ärsyyntyneet itseenne? Koska mulle on. Enkä tarkoita nyt niitä tasaisin väliajoin nurkan takana väijyviä ruma-tyhmä-läski -päiviä, vaan tiettyihin luonteenpiirteisiin tai omiin maneereihin kyllästymistä. Sitä, kun huomaa käyttävänsä jopa painotuksiltaan samoja lauseita omille muksuilleen, joita itse kuuli omilta vanhemmiltaan tai kiemurtelee jälkikäteen häpeästä, kun ei taaskaan osannut olla hiljaa, […]
…ja tulos seitsemän oikein on
Onpa ihan kertakaikkinen ilo huomata, että tasan seitsemän arkiviikon jälkeen perheemme on napannut tuttuun tapaan kokonaisvaltaisessa säätämisessä jättipotin ja onnistunut kokemaan lähes kaikki “näihin mä valmistaudun kyl sit nyt kunnolla” -arkitilanteet. Vastoin varsin toteuttamiskelpoista superarki-suunnitelmaani, emme ole teinin kanssa kovinkaan usein pururadalla toisiamme halailleet ja ne perkeleen hyllytkin on vielä paperoimatta. Tämän kaiken sijaan olemme […]
Paremman väen rapsakka maailmanparannussalaatti
Ja oikein ilahduttavaa iltaa, hyvät nakkiyhteisöni jäsenet! Tänään porhalletaankin jälleen ruuhkavuosikeittiön suolinukkaa hivelevään maailmaan. Tiedättehän, rasvalikaa, kaakaotahroja ja riisimuroja pursuilevaan tilaan, missä yksikään perheenjäsen ei ymmärrä laittaa likaisia astioitaan tiskikoneeseen pyytämättä. Koska, syystä tai toisesta, blogini ei vieläkään ole saanut elinikäistä nakkisponsoria, tänään valmistetaan salaattia. Eikä suinkaan mitä tahansa ryppyistä kiinankaaliraastetta, vaan vähän fiinimpää. Jos […]
Perheenäiti kävi lenkillä! KATSO KUVAT!
SHOKKIPALJASTUS! 35-vuotias uusikaupunkilainen perheenäiti kävi kävelylenkillä Uudessakaupungissa tiistai-iltana. Poikkeuksellinen tapahtuma pantiin merkille pikkukaupungissa iltaseitsemän jälkeen. Silminnäkijöiden mukaan “lyhyt ja vaivalloisen näköinen” kävelysuoritus suuntautui kaupungin keskusta-alueelle, erityisesti kaupunkia halkovan Kaupunginlahden rannalle. Toimituksen saamien tietojen mukaan lenkin pituudeksi olisi mitattu noin yksi kilometri. Itse suoritus kesti silminnäkijähavaintojen mukaan kuitenkin lähemmäs puoli tuntia. “Kamala krääsy se ol päälles […]
Onnea on… kaksi kotipaikkaa
Minä olen siitä onnekas ihminen, että saan asua maanpäällisessä paratiisissa. Tätäkin juttua kirjoittaessani avoimesta ikkunasta käy lempeä kesätuuli ja tien toiselta puolelta kantautuu vaimeaa painepesurin hurinaa. Isäni pesee lauta-aitaansa ihan tuossa vieressä, näkö- ja jutteluetäisyyden päässä. Saan asua yli 100-vuotiaassa puutalossa, vanhan kaupungin keskustassa, puiston laidalla. Naapurissa pappa, parinsadan metrin päässä merenranta. Meidän arki on […]