Avoin kirje tytöilleni

Moi tytöt! Olen miettinyt tämän kirjoittamista jo pitkään, silti tuntuu vähän hassulta rustata tätä nyt. Olen yrittänyt toimia äitinä niin, että sanon teille aina suoraan ajatukseni, oli aihe sitten mikä tahansa, mutta silti on varmasti tuhansia sanomattomia lauseita ja hetkiä, jolloin olisitte kaivanneet kehuja ja tsemppiä, enkä ole osannut sitä antaa.  Mä toivon, että olen […]

…ja tulos seitsemän oikein on

Onpa ihan kertakaikkinen ilo huomata, että tasan seitsemän arkiviikon jälkeen perheemme on napannut tuttuun tapaan kokonaisvaltaisessa säätämisessä jättipotin ja onnistunut kokemaan lähes kaikki ”näihin mä valmistaudun kyl sit nyt kunnolla” -arkitilanteet. Vastoin varsin toteuttamiskelpoista superarki-suunnitelmaani, emme ole teinin kanssa kovinkaan usein pururadalla toisiamme halailleet ja ne perkeleen hyllytkin on vielä paperoimatta. Tämän kaiken sijaan olemme […]

Nauti nyt, kun ne ovat isoja

Viime viikolla postilaatikkoon oli tipahtanut kirje esikoisen nimellä. Paperin yläkulmassa luki rauhoittavalla fontilla, mutta kuitenkin jotenkin pompöösein kirjaimin KUTSU RIPPIKOULUUN! Vaikka toki tätä oltiin tiedetty odottaa (ja ehkä hieman kakkubuffettiakin suunniteltu), hätkähdin kirjeestä vähän. Väittävät nyt pokkana, että lapsi on kohta viidentoista. Joka kuukausi lähempänä itsenäistymistä. Vastahan mä opin sen seurasta nauttimaan ja olemaan sille […]

Keinulautailua

Joka kesä lapset matkaa jossain vaiheessa mummulaan Pohjanmaalle. Nähdään muuten aika harvoin, koska arki ja välimatka, ja meistä on ollut kivaa, että pääsevät viettämään aikaa isoäitinsä kanssa. Itse muistelen lämmöllä lapsuuteni mummulakesiä, kastetta aamuaurinkoisella mansikkapellolla ja iltauinteja tyvenellä lähilammella. Ja en toki etukäteen voi tietää, mutta saatetaan elää myös viimeisiä kesiä, kun koko kolmikko suostuu […]

5+1 askelta lastesi jakamattoman huomion saavuttamiseen

Vaikka isompien lasten vanhemmuus tuntuu monin tavoin huojentavalta ja osittain vapauttavaltakin, saattaa lasten itsenäistymisen myötä huomata itsessään myös yllättäviä tunteita. Kun on vuosikausia tottunut olemaan saatavilla 24/7, lasten kasvaessa vapautunut aika voikin herättää yllättäviä hylätyksi tulemisen tunteita. Että täällä minä nyt vaan kökötän tarpeettomana, kun lapsilla on kaverinsa ja harrastuksensa. Minust ei kukkaan välitä, eikä […]

Et menisi vielä, pikkuinen

Pienet lenkkarit tarpovat märkää hiekkatietä. Sateenvarjolta napsahtaa valtava pisara lippalakin lippaan, kuuluu pieni niiskaus. Ilmassa tuoksuu alkavan kesän lämmin sade, etenemme rauhallisesti hiljaisuuden vallitessa. Yritän kurottaa sateenvarjoa niin, että pieni hahmo vierelläni olisi edes vähän sen alla. Kapeilla harteilla keikkuu valtava putkikassi ja pojan ilme vääntyy välillä kiukkuiseen irvistykseen.  Hoikat jalat pinkovat paljon omia kinttujani […]

Oli kesä, oli loma

– Äiti, tehdääks yks haaste? – Ai millanen? – No sellanen, että mä en tekis koko kesänä yhtään kotityötä? Perjantain viiltävä viima vaihtui kuin tilauksesta eilen auringonpaisteeseen ja tenavat riensivät hienojen todistuslappujensa kanssa kesälomille. Syötiin perinteiset lomajätskit, kirmattiin papalle esittelemään nousseita arvosanarivistöjä ja klikkailtiin puhelimista arkiaamujen herätykset veke. Jääkaappi on ladattu täyteen aamu-, ilta- ja […]

Kouluvuosi pulkassa – mitä tarjosivat kakkonen, nelonen ja seiska?

Tähän aikaan vuodesta tulee aina vähän epätodellinen fiilis. Tuntuu, että vasta viime viikolla kirjoittelin muistilistaa kouluvuoden aluksi ja sulattelin kesän jäljiltä ensimmäiset pakastepinaattikeitot arjen alkamisen merkiksi. Nyt kalenteri (ja etenkin lapset) väittääkin, että lukuvuotta on jäljellä enää kahden aamuherätyksen verran. Vaikka itse kesä tuntuu olevan aiheen tiimoilta yhtä myöhäisherännäinen kuin minä, Wilma-viestit kertovat koruttomasti koulun […]

Nuku pommiin, se helpottaa!

Kuulun siihen nukkujien (tai valvojien..) heimoon, joka ei torkuta. Ikinä. Räväytän silmäni sillä siunaaman sekunnilla auki, kun talouden ensimmäinen herätysääni kilkattaa, oli se sitten tunnin tai kaksi ennen omaa aikatauluani. Stressi astuu kuvaan sillä hetkellä, kun henkilö, jota varten tuo herätys on soittanut, ei ota noustakseen. Tulee ahdistus ja paniikki. Nyt se myöhästyy, onk se […]

Arkikuva 52/52 – Vuosi paketissa

Viisihenkisen perheen tavallista arkea. Yksi kuva viikossa, yhden vuoden ajan. Haaste Lähiömutsilta bongattu. Reilu vuosi sitten päätin osallistua arkikuvahaasteeseen. Itselleni tyypillisesti ihan vaan keskellä maaliskuuta, koska huvitti. Olin juuri valmistunut ja kieltäytynyt vakiduunista, koska halusin kokeilla siipiäni päätoimisena sisällöntuottajana. Jännitti, millaiselta arkikuvavuosi tulisi näyttämään. Jos jotain, vuosi osoitti ainakin, etten kuvaa enää oikeastaan ollenkaan muuten […]