Haaveet mielessä – kohtuus takataskussa

Postaus toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Santanderin kanssa Myönnän sen avoimesti. Olen kamalan kärsimätön ihminen. Jos Kun saan jonkun idean, toteutuksen sopisi mielestäni tapahtua välittömästi. Olen hätäinen spontaani ja tykkään siitä, että tapahtuu. Tämä kiirehtivä luonteenpiirteeni on sävyttänyt vahvasti koko elämääni, myös – tai oikeastaan etenkin – sen suurimpia ratkaisuja. Elämä pystyyn lainarahalla Itsenäistyin omilleni 16-vuotiaana. Aloin […]

Koska viimeksi sanoit jollekin jotain ystävällistä?

Eihän tämä enää yllätyksenä tule. Puolivuosittain onnistun keräämään lautaselleni turhan monta projektia yhteen syssyyn ja hetkellisesti iskee epätoivo. Vaikka kyllä mun pitäisi tämä jo osata, useamman vuoden jälkeen. Priorisoida, hinnoitella oikein ja ottaa lepoaikaa silloinkin, kun tekemättömiä töitä on paljon. Mutta kai se kuitenkin vaatii vielä lisävuosia. Oppia nuo kaikki. Viime viikot ovat olleet siis […]

Yrittäjyys on keino tehdä itselle merkityksellistä työtä

Tänään työhuoneelle kävellessäni mietin, onko mulla jotain sanottavaa tästä tänään vietettävästä Yrittäjän päivästä. Yrittäjät ansaitsevat päivänsä – kyllä, yrittäjät ovat rohkeita ja innovatiivisia – sitäkin, yrittäjyys on rankkaa – voi olla, yrittäjät pitävät yhteiskunnan rattaat pyörimässä – osaltaan kyllä. Yrittäjyys on käsitteenä valtavan laaja – se kattaa pienissä nyrkkipajoissaan tahkoavat toiminimiyrittäjät yhtä lailla kuin kasvutavoitteiset […]

Lomamuistio

Harjoittelun piikkiin. Siten on hyvin pitkälti mennyt tämä kesäloma, kuten niin moni asia viime vuosina. Kun työ, ja sitä myötä elämä rytmeineen muuttuu, pitää monia asioita harjoitella uudestaan. Kuten nyt sitten tätä lomailua. Niinkuin jo viime viikolla kirjoitinkin, lomaa kyllä kaipaan, vaikka työstäni ihan hirmuisesti tykkäänkin. Tämä vajaan parin viikon vapaa osoitti taas vielä aiempaakin […]

Lomaa unelmaduunista? Kyllä, kiitos

Pidempään blogia seuranneet muistavat varmaan, kuinka voimakasta ammatillista rimpuilua kävin jopa vuosia täälläkin. Hilma oli sellainen loppuelämän unelma tietyn hetken ajan, mutta kun se loppui, jäin täysin tyhjän päälle ihmettelemään, mitä osaisin, haluaisin ja jaksaisin tehdä jatkossa. Noista vuosista on jäänyt ennen kaikkea mieleen turhautuminen ja epävarmuus, sellainen olo, etten ole mihinkään sopiva. Kesti ihan […]

Vyötäröön asti jorpakossa

En nyt aio ottaa taas puheeksi ikääntymistä tai ikäkriisiä, koska juuri tällä hetkellä en sellaista myönnä omaavani, mutta jonkinlaisesta kasvusta ajattelin muutaman rivin kirjoittaa. En fyysisestä. Siihen riittää hampparit ja sipsit ilman sen kummempaa ruotimista. Mä istun parhaillaan toista päivää uuden työpöytäni ääressä. Toimiston ikkunasta paistaa kirkkaasti aurinko ja tiedän jo nyt, että kesällä kuivaan […]

Breaking: Mutsi nähty laavumakkaralla!

No okei, makkarassa ei oikeesti oo mitään yllättävää. Mutta että laavulla. Metsässä. Paikassa, jonne kavuttava matka lasketaan kilometreissä, eikä metreissä (niinku vaiks sohvalta jääkaapille, se on henkilökohtaisesti tutumpi reitti), mihin pitää pukea päälle jotain muuta kuin virttyneen kerraston pieruhousut ja, no, olla ulkona. Happea, lunta, puita, juu nou. Kaikkea tervehenkistä. Ja meikäläinen? Jokin ei täsmää. […]

Tänään olin onnellinen…

Meinasin aloittaa kirjoittamalla, että syksy on tuntunut raskaalta, ja niinhän taisin aloittaakin. Samalla kuitenkin tajusin sen olevan toistoa jo useammaltakin vuodelta. Usein juuri syksyt tuntuu raskailta, kun mennään pimeää kohti, ja ehkä tuo kertoo myös aika paljon itsestäni. Tulen suvusta, jossa on aina arvostettu tekijöitä. Vaikka pyristelen irti siitä, että ahkeruus tai työn määrä jollain […]

Yksinyrittäminen on yksinäistä

Aloitetaan nyt vaikka sanomalla, että minä, jonka ei enää koskaan tämän jälkeen pitänyt alkaa yrittäjäksi, olen oikeasti enemmän kuin tyytyväinen vallitsevaan työtilanteeseeni ja tapaan, jolla saan töitä tehdä. Siis yrittäjänä olemiseen. Ja tätä en olisi uskonut koskaan sanovani, kun kauppani oven joskus suljin. En vieläkään myönnä olleeni katkera, mutta aika loppu olin. Ja tietysti pettynyt. […]

Tyttö joka inhosi rutiinia

“Mutta mä oon liian kärsimätön. Kyllästyn hirveen helposti. Mä en jaksa tehdä samaa asiaa pitkään.” Kuulin tipauttelevani totuuksia itsestäni, vaaleassa nojatuolissa, sen ihmisen edessä, joka kuunteli. Ehkä ensimmäistä kertaa kunnolla ääneen myönsin, että olen huono sietämään rutiinia. Että kyllästyn, veltostun ja passivoidun, jos päivät, viikot ja kuukaudet toistavat liikaa itseään. Samalla hetkellä tuntui kuin henkiset […]