Nuku pommiin, se helpottaa!

Kuulun siihen nukkujien (tai valvojien..) heimoon, joka ei torkuta. Ikinä. Räväytän silmäni sillä siunaaman sekunnilla auki, kun talouden ensimmäinen herätysääni kilkattaa, oli se sitten tunnin tai kaksi ennen omaa aikatauluani. Stressi astuu kuvaan sillä hetkellä, kun henkilö, jota varten tuo herätys on soittanut, ei ota noustakseen. Tulee ahdistus ja paniikki. Nyt se myöhästyy, onk se […]

Unelmahommissa – sopiva kattaus pilvilinnoja ja realismia

*kirjan arvostelukappale saatu blogin kautta Nyt olen kuulkaa liihotellut pääkaupunkiseudulla tapahtumissa parin viime viikon aikana ihan koko vuoden edestä. Juuri, kun ehdin ajatella jokseenkin toipuneeni Inspiration-gaalasta, löysin itseni jälleen takapuoli puutuneena köröttelemästä isolle kirkolle. Tällä kertaa pääkohteena oli bisnesfestari PING Helsinki, ja pari varsin sopivasti ajoitettua pressitilaisuutta lisäksi. Torstai-iltapäivänä löysinkin itseni posket pinkeinä, freesi GT […]

Vuosi freelancerina – kannattiko?

Eilen oli kamala päivä. Aamusta alkaen tahmeaa liisteriä ja pakkopullaa, turhautumisen kyyneliä ja kiinnostuksen puutetta. Oikeastaan koko tammikuu on ollut jollain tavoin nihkeä. Pahoja päänsärkyjä, haluttomuutta ja saamattomuutta. Perkeleen harmaita jouhihiuksiakin sojottaa päälaelta koko ajan enemmän. Eilen tulin miettineeksi, miksi kaikki on tuntunut niin hankalalta ja raskaalta. Eikö tämän freelancer-ajan pitänyt olla auvoa ja iloa, […]

Peruspäivä jota ei ole

Yhteistyössä UKKO.fi Viime syksynä olin polttaa itseni loppuun. Kävin päivätyössä, tein iltaisin enenevässä määrin erilaisia kirjoitustöitä useille toimeksiantajille ja yritin samalla puristaa valmiiksi markkinointiviestinnän oppisopimusopintojani. Siihen päälle tietysti perhearki harrastuksineen, pyykkeineen ja koekuulusteluineen, ja olin jo ihan tosissaan aika piipussa. Jouluvapaat osuivat onneksi otolliseen paikkaan, sain raapustettua lopputyöni valmiiksi ja tammikuun lopussa juhlin tutkinnon läpäisyä. […]

Arkikuva 29/52

Viisihenkisen perheen tavallista arkea. Yksi kuva viikossa, yhden vuoden ajan. Haaste Lähiömutsilta bongattu.  En tiä huomasitteko, mutta mä vähän karkasin muutamaksi päiväksi. Ihan vaan salaa hiljenin. En, koska olisi huolia, murheita tai hätää, vaan ihan tylsästi, koska arki latasi kauhakuormaajalla kamaa niskaan ja tekemistä olisi kyllä riittänyt vaikka useammallekin ihmiselle. Jostain on pakko nipistää, kun […]

Mikä ihmeen freelancer?

Blogia taaksepäin selatessani huomasin, että aika usein viittaan jotenkin epäsuorasti tekemääni työhön. En ole tätä tehnyt kovinkaan tarkoituksellisesti, mutta ehkä osittain koen jotain velvollisuutta selitellä, että vaikka vapaa tapa työskennellä on mahtavaa ja sopii mun luonteelle varsin hyvin, teen kuitenkin ihan tosissaan oikeita töitä, vaikka tekotapa onkin hieman totutusta poikkeava. Freelancerinkaan työ ei ole tietenkään […]

Lomahavainnot, lyhyt oppimäärä

Kokonaista kolme päivää, ilakoi hän. Ja kokonaista kolme päivää myöhemmin ihmettelee, joko ne kokonaista kolme päivää muka meni. Jo. Lapset ovat parhaillaan matkalla kotiin ja läppärin kaivoin heti aamulla esiin. Tosin siirsin herätystä tunnilla, koska olisin halunnut vielä hetken vaan olla. Tärkein lomahavainto lienee siis se, että jokainen tarvitsee lomaa. Vaikka kuinka tekisi maailman parasta […]

Voiko olla liian hyvin?

Aamulla heräilin rauhassa, join kahvit, puleerasin naamani ja lähdin juttukeikalle melkein naapuriin. Tunnin kuluttua palasin kotiin, kirjoitin jutun valmiiksi, valitsin ja muokkasin kuvat ja laitoin eteenpäin. Haukattiin muksujen kanssa lounasta ja kysyin pienimmältä, haluaako hän seuraavalle keikalle mukaan. Tallustettiin yhdessä seuraavaan osoitteeseen, jossa järjestettiin askartelupajaa. Pikkumimmi väritteli sen aikaa, että sain hommat tehtyä ja duunin […]

Walking down the memory lane

Nyt on ihan pakko myöntää, että eilen hetkellisesti kyseenalaistin päätökseni hypätä pois päivätyöstä kikkailemaan omilleni. Aikataulut pissi ja lopulta lähdin rämpimään juttukeikalle muutaman kilometrin päähän. Yritin lähteä matkaan positiivisin askelin, mutta naamaan vihmova sade ja masentava harmaus vetivät mielialaa vähän pohjiin. Onneksi joku pikku-ukkeli takaraivossa ymmärsi ohjata mut kävelemään tuonne entiselle koululleni vanhaa, jo 80-luvulta […]

Että pitikin sattua

Tervehdys Varsinais-Suomen ”sattuu ja tapahtuu” -osastolta! Olipahan taas sen luokan viikonloppu, että oksat pois omenapiirakasta. Viimeisen parin päivän aikana ollaan mm: – herätty kukonlaulun aikaan täyttämään ruisleipiä – jännitetty ja kannustettu pikkujätkiä koriskatsomossa aamusta iltaan – siirrytty toiseen koriskatsomoon tekemään haastattelua – ajettu seuraavaan paikkaan ottamaan haastattelua varten kuvia – liukasteltu perheooppeli melkein metikköön – […]