Kun kaikki on ihan hyvin

Tällä viikolla olen herännyt perheestä ensimmäisenä. Keitellyt aamukahvit, pukeutunut ja meikkaillut aivan rauhassa, talon ollessa vielä hiljainen. Istahtanut jopa hetkeksi lukemaan lehteä ja haukannut kahvini seurana jotain aamupalaa. Tänään töihin kävellessäni oli jostain syystä harvinaisen hyvä mieli. Sellainen epätavallisen tasainen ja harmoninen olo. Alle kymmenen minuutin matkalla tervehdin useampaa vastaantulijaa ja hymyilytti. En tiedä, liekö […]

Eipäs, juupas, emmätiä!

Mä aina tuolle meidän esikoisella valitan, kun se on niin jumalattoman päättämätön. Oli kyse sitten koulupäivän housuvalinnasta tai siitä, lähteekö hän mukaan kylään, päätös ei koskaan synny hetkessä tai tuosta vaan. Koska emmätiä ja entästää ja joskuitenki ja kutoisaalta. Tytön ollessa pienempi muistan seisseeni ainakin vartin marketin jäätelöhyllyllä, kun hän ei vaan kertakaikkiaan osannut valita […]

Itkijänainen.

Mä olen horoskoopiltani kalat. Vaikken astrologiaan varsinaisesti usko, tai siitä juuri mitään tiedäkään, löydän kyllä itsestäni huomattavan paljon kala-ihmisen piirteitä. Äärimmäisen tunteellinen ja herkkä, joka ahdistuu arjen rutiineista ja mielellään elelisi vain iloisen boheemissa kaaoksessa, kunhan ei vaan olisi pakko tehdä maailman tylsimpiä arkirutiineja. Ymmärtäjä ja hörhö, joka uskoo kohtaloon ja jonka on pakko saada […]

Mutta entäs äiti?

Kuinka monta kertaa olenkaan, niin täällä blogissa, kuin ihan live-elämässäkin huokaillut helpotusta siitä, että lapset alkaa olla jo aika isoja. Ihan oikeita pieniä ihmisen alkuja, joiden kasvua seuraa innoissaan ja malttamattomana. Ylpeydellä ihmettelee, kuinka hienoja tyyppejä niistä on kasvamassa. Toisaalta tamppaa omaa päätään kantohankeen, kun tietyt asiat ei meinaa mennä perille, vaikka niitä kuinka pikkunuppeihin […]

Jotkut tykkää muhkummasta.

Mähän tossa syksyn mittaan informoin teitä lievästi pilalle menneestä lenkkeilyn aloituksesta ja myös myöhemmin siitä, miten kunnon kamppeissa tämä raskas vapaa-ajan viete oli vähän siedettävämpää. Nyt, kun pakkasukko viskasi vähän tiukemmat talvikelit, oltiin taas totuuden äärellä; paksukin tarttee kunnon toppavaatetta. Ei näet pelkkä läski riittävästi lämmitä. Meidän paksujen vaatettamisesta on käyty monia keskusteluja blogeissa, lehdissä […]

Spurgulenkkeilijästä välineurheilijaksi?

Niinku varmaan suurimmalle osalle kävi tästä selväksi, mun kesän jälkeinen lenkkiurakkani ei alkanut parhaalla mahdollisella tavalla. Niinku kaikessa, hoidan myös liikkumiset täysin fiilispohjalta. En halua tehdä suunnitelmia valmiiksi, vaan menen silloin, kun on sellanen boogie. Ehkä juuri tästä syystä en oo koskaan myöskään panostanut lenkkivehkeisiin. Koska enhän mä mikään lenkkiharrastaja kuitenkaan oo. Ku sellanen fiiliskäppäilijä. […]

Mikä mää sit oon?

Bloggaaminen. Meidän bloggareiden lempiaihe. Nousee tapetille aina toisinaan, koska mainonnan, koska jonkun muun asian takia. Meitähän on täällä blogimaailmassa kuin siipikusiaisia. Erilaisia portaaleja on syntynyt viime vuosina yhä enemmän, on yksittäisiä blogeja ja rinkejä, aikakauslehtien blogimaailmat ja nykyhetkellä ihan jopa työkseen bloggaavia ihmisiä on jo Suomessakin. Blogiyhteistöistä ollaan montaa mieltä. Monet näkevät punaista bloggaajien esitellessä […]

Tähtihetkiä

Kuten täällä blogissakin on varmasti käynyt enemmän kuin selväksi, olen kärsinyt jonkin asteisesta kolmenkympin kriisistä jo jonkin aikaa. Joku sanoo, että mitään kriisejä ei tule, jos niitä ei itse itselleen järjestä, mikä pitää varmaan osittain paikkansakin. Itse olen kuitenkin aina ollut taipuvainen jonkinlaiseen yliajatteluun ja pohdiskellut elämää ja sen ilmiöitä ehkä tarpeettomankin paljon. Surkuhupaisinta tässä […]

KokoNainen!

Viime kesänä iki-ihana Ilona Pietiläinen poikkesi toisen iki-ihanan, valokuvaaja Hanne Maneliuksen kanssa täällä Uskolassa tekemässä lehtijuttua. Tuo kyseinen juttu on vielä ilmestymättä, mutta muutama kuukausi ensitapaamisemme jälkeen Ilona otti minuun uudestaan yhteyttä ja kysyi, olisinko halukas kirjoittamaan keväällä ilmestyvään KokoNainen -kirjaan. Koska tapanani ei ole yleensä sanoa uusille mahdollisuuksille ei, olin otettu kunniasta ja oitis […]

Aivopierukerho

Mä jaksan aina vaan uudestaan yllättyä ihmisten pahansuopuudesta ja paskamaisuudesta. Katselen elämää helposti vähän ruusunpunaisten lasien läpi ja olen aika hyväuskoinen. Siis edelleen, tässä iässä. Haluaisin uskoa ihmisistä vain parasta, enkä millään haluaisi usein vielä pitkänkään ajan jälkeen myöntää, että jotkut vaan ovat vittupäitä. End of story. Näitä saastuttajia on varmasti kaikki mahdolliset työpaikat, yhdistykset […]