Marttyyriäidin juhlakuvat

Niin. Kun oli semmonen koulun joulujuhla tänään. Siinä mielessä ainutkertainen, että tänä jouluna kaikki lapset ovat ekaa, ja vikaa, kertaa samassa koulussa ja samassa juhlassa. Ah, helpotusta, kun koko lössi puetaan vaan kerran aavistuksen parempiin tamineisiin ja suitaan tukat kuntoon. Kaikkien enkelitaivaat kuullaan kerralla ja koko protokolla on tunnissa ohi. Liikuttaviahan nämä juhlat ovat, mutta […]

TipTap, NouNou

En muista yhtään vuotta, jolloin tässä vaiheessa joulukuuta olis ollut joulu tässä huushollissa näin levällään. Ei valoja, ei koristeita. Tossa noi kainalolta haisevat trikoopyykit roikkuu kuivumassa keskellä olohuonetta ihan niinkuin koska tahansa muulloinkin. Jouluisin asia näillä huudeilla taitaa olla jääkaappiin kuivahtanut Saarioisten äitien tekemä maksalaatikon puolikas. Jouluminäni kärsii, mutta arkiminäni on niin loppu, ettei se […]

…ja anteeks, milloin tämä tapahtui?

Tiättekö, ku joskus tulee sellasia yht’äkkisiä oivalluksia ihan tavallisen arjen keskellä. Ihan normisti rimpuilee kuukausitolkulla menemään ja yllättäen havahtuu vaikkapa siihen, että mun lapsi on kasvanut ihan huomaamatta ja lupaa kysymättä tosi isoksi. Ensin huomaat luovuttavasi aavistuksen puristavat tennarit sen käyttöön. Seuraavaksi se ilmoittaa lainaavansa sun huivia ja “sitä yhtä pikkulaukkua”. Kohta seisot sen kanssa […]

PikkuTsätti testauksessa vol. 2

Kirjottelinkin teille tuossa jo aiemmin syksyllä Lastenlääkäriasema Pikkujätin uudesta online-verkkopalvelusta, jossa yhteyden lastenlääkäriin saa suoraan vaikka omalta kotisohvalta. Meidän perheen ensikosketuksesta PikkuTsätti-palveluun pääset lukemaan täältä. Äskettäin kirjauduin palveluun uudestaan. Tällä kertaa tarvitsin tukea ja mielipidettä esikoisen jalkakipuiluun. Tyttö on valitellut kantapäätään jo useamman viikon. Kävelemään on koko ajan pystynyt, mutta kipu on vaivannut enemmän tai […]

Kiukku – itku – totuus

Olen joskus aiemminkin saattanut mainita tuon meidän nuorimmaisen temperamentista. Että sitä kyllä mimmiltä löytyy, eikä hän sitä juuri arkaile käyttää. Ja hyvähän se tytössä on tietty määrä pikkuperkelettä olla, ettei tässä koko ajan pahenevassa vihan ilmapiirissä jää jalkoihin. Puolensa tuo tenava pitää ja hyvä niin. Mutta viime aikoina on todella saanut purra hammasta ja venyttää […]

Tänään pinnalla

Maanantai. Need I say more? No ei varmaan, mutta sanon kuitenkin, koska se on ikäänkuin tän bloggaamisen idea. Tänään: – heräsin melkein tunnin liian aikaisin kummallisen liskojen yön jälkeen. Irtos naama ja ärsytti, kun uni loppui kesken. Vieressähän äijä tursotti kyllä varsin kovaäänisesti kellonsoittoon asti ja samaan selkeään tyyliin vielä vartin ylikin. Siinä vaiheessa, kun […]

Ihan chillisti vaan

Mua on vähän harmitellut tässä viime vuosina, etenkin nyt tänä kuluvana, kun niin moni sellaisista mulle ennen niin tärkeistä asioista on jäänyt ihan hunningolle tai mennyt kokonaan ohi tämän alituisen arkikaaoksen takia. Vaikkapa nyt tuo joulu. Vielä lasten ollessa pienempiä olin viimeisen päälle jouluhöperö ja aloitin jouluvalmistelut todella hyvissä ajoin. Olen toki huomannut viime vuosina, […]

Se päivä, kun teippasin housut jalkaan.

Harvemmin sitä aamunsa aloittaa vetämällä jesaria haaruksiin. Mutta tänäänpä oli sit just se aamu. Kaikki kamat pyykissä. Ja sillai purkka perseessä -tyyliin, ettei vaan voinu pyykkikorista käydä kaivamassa niitä vähiten likaisia. Ainoat puhtaat oli sellaset used to be-lempparifarkut, mikä siis meillä persevillä ja reitevillä tarkoittaa puhki hituneita haaroja. Hituman välistä viereiseen reisimöhkäleeseen hinkkaava iho taas […]

Penaltya pennuille!

On se kyllä yks helvetin perseensuti! Asteikolla 1-10, kuinka haastavaa on teidän mielestänne palauttaa asiat käytön jälkeen niille kuuluville paikoille?! Mä lähtisin erittelemään vähän kaman mukaan, että joku talvitakki vaikka, ni joku 11, koska se on aina kesän yli tossa naulakossa. Mut sit vaikka ihan joku niinku Aku Ankka, ni 1. Kun se säilytyskori on […]

Kuumottava sairaspäivä

Tokaisu “Miksköhän toi nukkuu päiväunet? Ei se kyllä yleensä… ettei vaan oo kipeeksi tulossa..” päättyy useimmiten juuri siihen, että kipeäksihän se on nimenomaan tulossa. Tai tullut jo. Omansa kun aika hyvin tuntee, on oppinut myös huomaamaan melko varhain, yleensä jo siinä vaiheessa kun lapsi itse ei vielä ymmärrä olevansa sairas, että jotain on vialla. Tänä […]