Joskus sitä huomaa hieman toistavansa itseään. Toisaalta kertauksen sanotaan olevan opintojen äiti ja äiti on ehdottomasti kertauksen kuningatar. Silmiini osui jokin aika sitten teksti, johon oli listattu äitien useimmin käyttämät hokemat. En muista listan sisältöä tarkemmin, mutta omaani ei kovinkaan kauaa tarvinnut miettiä… Näitä lausahduksia jakelen lapsilleni kyllästymiseen (omaanikin) asti. 1. Jos et nyt lopeta, […]
höpöhöpö
Kuka vei JouluPäivin?
Olen huolissani itsestäni. Eräs oleellinen osa Päiviyttä on kadoksissa. Nimittäin JouluPäivi. Vielä muutama vuosi sitten, kun ihmiset totuttelivat vasta ensimmäisiin syyssateisiin, JouluPäivi vielä koitti himmailla, ettei ripustelisi ensimmäisiä jouluvaloja ikkunoihin. Ensimmäiset joulutortut JouluPäivi leipoi jo syyskuun loppupuolella, harvoissa tapauksissa malttoi odottaa lokakuun puolelle. Rajattoman joululevy korkattiin samoihin aikoihin ja glögiä lämmiteltiin tuosta lähtien jo viikottain. […]
Äitikriisi vol. 278
Nyt ottaa koville. Mun tyttärestä on tulossa teini. 10,5 -vuotiaana tää käyttäytyy samoin, ku minä aikanaan ehkä yläasteen alussa. Kai se todellakin sitten vaan alkaa aiemmin ja aiemmin, eikä käy vastaan pyristeleminen. Varmaan on silti sanomattakin selvää, että kyllä kolmeykkösenä ottaa hiukan koville olla varhaisteinin mutsi. (Ja tässä kohtaa alan vaistomaisesti laskea, että jos neiti […]
HURTS!
Johan oli viikonloppu! Täynnä tunteita suurenmoisesta ilosta kaihoon, vapauttavia hetkiä ihanassa tyttöporukassa, pitkiä tunteja bussissa. Väsymystä, raihnaisuutta, tanssia, laulua, naurua, itkuakin. Huviveronhan sitä näistä hetkistä joutuu maksamaan, usein oikein korkojen kera, mutta oli kyllä sen arvoista. Viikonlopun kohokohta oli ihanan brittiläisen Hurts -yhtyeen jäähallikeikka. Ja mikä keikka se olikaan! Vajaassa kahdessa tunnissa ehdin käydä läpi […]
Mutsi vapaalla.
Tää mutsi on kyllä nyt ollut vapaalla viime päivinä muidenkin mutsien edestä… On vähän sitä, tätä ja tota, tapaamista, palaverii, istuskeluu, nautiskeluu. Skumpan avaamiseen ei oikeasti tarvitse mitään kovin kummoista syytä, ne on niitä pieniä luksushetkiä arjen keskellä. Tosin seuraavana päivänä arki tykyttää vastaan ehkä piirun verran rankempana… Mutsi meinaa jaksaa vielä yhden illan, nimittäin […]
Äidin vapaapäivä.
Koska teen nykyisin 4-päiväistä työviikkoa (suosittelen jokaiselle äidille, jos vaan mahdollista!) ja toisinaan myös lauantaitöitä, saan nauttia ihanista arkivapaista. Rento tiistainen vapaapäivä alkaa hitaasti heräillen, kun mies ja isommat lapset ovat jo hipsineet kouluun. Pienin kiharapää kömpii viereen ja painaa vielä unisen vartalonsa kylkeen kiinni. Halitaan ja heräillään rauhassa. Kikatellaan ja ihmetellään yhdessä lastenohjelmaa, jonka […]
Naamaa ja draamaa.
Kunnon bloggarin tapaan alan olla vuosittaisen blogikriisin partaalla. Kirjoittamista en lopeta, en kai enää osaisikaan, mutta aina toisinaan mietin miksi ja kenelle kirjoitan. Tietysti ajatuksissa pyörii myös se, mistä kirjoitan. Kenestä kirjoitan. Mihin tai kehen vedän rajan? En voi väittää, etteikö blogi olisi vuosien varrella muuttunut. Sisustusblogista on tullut enemmänkin… niin mikä? Elämäblogi? Perheblogi? Sekametelisoppa? […]
What a day!
Hulvattomat 12 tuntia rautakauppamukavaa tälle päivälle, mutta ei haittaa, kun se sai viettää näin mahtavassa seurassa! Tällaisten päivien avulla jaksaa taas painaa sitä tavallista arkea, oli niin virkistävää! Ja hei, toi Teuvo on vielä pöllömpi ku mää! Puss och kram, nyt mä vetäydyn yöpuulle. -Päivi-
Lämmitysaika aka. kun nurkista romanttisesti tuulee.
Mä tunsin sen. Lämpimän ja ihanan kesän jälkeen nenänpää on ensi kertaa jäässä ja varpaat tuntuu kohmeisilta. Sisällä torpassa. Alkaa vähän ärsyttää. Paleleekin valmiiksi. Tuolta se tulla taapertaa, pitkä ja helkkarin kylmä talvi, eikä siinä rouvan tuikuttelut paljon taida lämmittää. Ja voi, kuinka romanttiselta alunperin juuri talvet vanhassa talossa tuntuivatkaan. No, siinä vaiheessa kun pissi […]
Äitejä ja tyttäriä.
Lupasin ja vannoin. Jos minusta tulee sekä tytön että pojan äiti, kohtelen heitä täysin samalla tavoin. Tasavertaisesti. Odotan heiltä saman verran. En ole epäreilu. En odota tytöstä emäntää ja pojasta autonkorjaajaa. En. Koin itse teini-ikäisenä, että kohdallani pätivät huomattavasti tiukemmat säännöt, kuin isoveljelläni. Odotettiin siisteyttä, täsmällisyyttä, asiallista käytöstä ja sitä, että asiat oli jämptillä tolalla. […]