Lifestylebloggaajien kirjahaaste 2016

kirjatblogiin

Vähän on näemmä taas pitkät piuhat, sain nimittäin jo tammikuussa Oi mutsi mutsi -blogin Elsalta kirjahaasteen, jonka kyllä heti bongasin ja ajattelin siihen vastata, mutta kas kummaa, nyt vasta olen asian päällä. Samaisen haasteen olen saanut myös Facebookin kautta muutamaankin otteeseen, sattumoisin viimeksi eilen, kun tätä postausta varten jo kirjoja kuvailin.

Muistanettekin, että viime vuoden kirjahaaste meni ihan mönkään, enkä lopulta päässyt edes puoliväliin. Opin kyllä itsestäni lukijana varsin paljon. Tarvitsen lukemiseen keskittyäkseni jonkin sortin zen-olotilan ja jos arjessa on liikaa actionia, en oikein osaa rauhoituttua kirjan äärelle. Ehkä juuri siksi koen elämän rentouttavimmiksi hetkiksi kirjan kanssa vietetyt ajat. Ne on murheista vapaita, hyviä hetkiä.

Lukijana olen muuttunut dekkariahmatista enemmän kotimaisen kirjallisuuden kuluttajaksi. Dekkaripuolelta olen viime vuosina tarttunut lähinnä vanhoihin, takuuvarmoihin Agatha Christien kirjoihin ja jättänyt vanhat ruotsalais-suosikit hyllyihin. Poikkeuksena erinomainen Erik Axl Sundin Varistyttö-trilogia. 

Mutta nyt asiaan, eli itse haasteeseen.

1. Kirja, jota luet juuri nyt: Lopotti (Tommi Kinnunen)

Julistinkin tuossa jo hetki sitten Kinnus-rakkautta (eikä Tommi ole muuten ainut rakastamani Kinnunen, vaan arkistosta löytyy myös nuoruuden idolini Heikki), enkä ole kyllä Lopotin seurassa joutunut pettymään. En ole otollisimmalla lukutuulella, siksi ehkä lukeminen on venähtänyt, mutta Kinnusen kieli ja mielikuvamaailma on jumalaisen kaunista. Olen monesti miettinyt, kuinka jonkun mielikuvitus kehittää näin hienoja tarinoita ja saa ne vielä tuotettua paperille noin huikeaan muotoon. Ja jos ette vielä ole, lukekaa nyt se Neljäntienristeys.

2. Kirja, josta pidit lapsena: Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-metsässä (Thorbjörn Egner)

Tämä aavistuksen härö metsäneläin-tarina oli mun lapsuuteni suosikki. Parasta on kuitenkin, että tuo kummitädiltäni lahjaksi saatu kirja on nyt pienimmän tyttäreni kirjahyllyssä. Hyppelihiirtä on kuunneltu niin meidän vanhempien lukemana kuin äänikirjanakin.

3. Kirja, joka jäi kesken: Kätilö (Katja Kettu)

Nykyisin mulla jää kirjoja kesken enemmänkin aikaisen nukkumatin tai kiireen takia, kuin kirjan huonouden. Eikä Kätilökään varmasti huono ole, se ei vaan kertakaikkiaan ollut mun kirja. Yritin kyllä aika pitkään, mutta ei. Kieli oli jotenkin lounaisrannikkolaiselle vaivalloista, enkä löytänyt punaista lankaa.

4. Kirja, joka teki vaikutuksen: Totuus Harry Quebertin tapauksesta (Joël Dicker)

Tähän kohtaan olisi tunkua, mutta tämä kyseinen kirja avasi viime keväänä piiiitkän lukulukon ja vei mukanaan kerrasta. Pelkäsin opuksen tiiliskivimäistä olemusta, mutta onneksi uskalsin siihen tarttua. Jotenkin kaunosieluinen ja hieno, ei perinteinen dekkari. Tähän voisin mainita myös Laura Lähteenmäen Ikkunat yöhön, Hélène Gremillonin Uskottuni tai vaikka Jonas Gardellin Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin -trilogian.

5. Kirja, johon palaat uudelleen: Garpin maailma (John Irving)

Mä en oikeastaan lue kirjoja uudestaan. Siis todella harvoin. Saatan yrittää jotain kesken jäänyttä alusta, mutta harvoin tartun samaan, kokonaan luettuun teokseen toista kertaa. Garpin maailman olen kuitenkin lukenut pariin otteeseen. On se vaan kova.

hyppeli

kirjatblogiin2

Pitäisi lukea vielä vaan enemmän. Ihailen ihmisiä, jotka osaavat keskittyä lukemiseen ruoanlaiton lomassa, lukea aukeaman seisaaltaan kesken muiden puuhien ja kuljettavat kirjoja mukanaan, mihin ikinä menevätkin. Mua vaivaa tässä(kin) kovasti ihan turha syyllisyyden tunne. Tavallisena arki-iltana harvoin avaan kirjaa, kun kuitenkin on jotain ”tärkeämpääkin” tekemistä (pyykit, tiskit ja kaikki muu tylsä). Mikä on tietysti aivan naurettavaa. Yhtään kirjaa ei varmaan olisi koskaan luettu, jos maailman pitäisi sitä varten olla valmis.

Kuka tahansa saa kaapata haasteen mukaansa ja kommenttiboksiinkin halutessaan vastata. Ja tietty aina otan mielelläni vastaan lukuvinkkejä (jotta voin jättää ne kesken yöpöydälle, koska tiskit…), joten jos just on joku huikeus (aikuisten tai lasten) mielessä, antaa palaa! Haastaa haluaisin myös My Explorationin ihanan Emman.

Huomenna on maaliskuu! Elämä voittaa!

-Päivi

Seuraa meininkejä myös nakkimutsin Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.

It's only fair to share...Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Facebook
Facebook
Pin on Pinterest
Pinterest

4 Replies to “Lifestylebloggaajien kirjahaaste 2016”

  1. Tuo kuvissa näkyvä Taivaslaulu teki minuun aikanaan vaikutuksen.

    Kirjat tuppaavatbtäälläkin jäädä kesken. Tai kokonaan aloittamatta. Pidän kyllä lukemisesta, mutta siinä on jotain samaa kuin neulomisen kanssa: en viitsi enää edes aloittaa villapaidan tekemistä, kun aika ei meinaa riittää edes niihin lapasia . Siksi kai sanomalehden lukeminen on minulle jo saavutus, eikä sitä kirjaa aina edes tule aloitetuksi. Lomilla tosin tulee luettua enemmän janantaumuksella, mutta arjessa on vaikeaa päästä siihen rauhalliseen tunnelmaan.

    Suositteluni teille on meillä hyvän vastaanoton saanut Tatu ja Patu pihalla.

    1. Mäkin kyllä pidin siitä, mutta pakko myöntää, eli se oli kuitenkin hienoinen pettymys. Odotin jotain vielä järisyttävämpää kuulemani perusteella.

      Joo, toi on just noin kirjojen kanssa. Ehkä pitää vielä harjotella sitä zeniläisyyttä. 😀

  2. Kirjabloggauksia on aina kiinnostavaa lukea. Ostin juuri Olga Temosen pullakirjan- sitä tulee varmaan plärättyä kevään mittaan, mutta lukukirjana on Rene Nybergin Viimeinen juna Moskovaan. Kiinnostavaa lukea Suomen juutalaisten historiasta ja Renen perheen tarinasta. Olen muutenkin huomannut, että elämäkerrat ovat alkaneet tarttua mukaan kirjastostakin useammin.
    Koti pullistelee luettuja ja lukemattomia kirjoja ja olen hieman yrittänyt hillitä ostohuulluuttani. Aika harvoin luen kirjan useampaan kertaan, joskus toki. Oli kiva huomata kirjakauppavisiitillä että kirjojen välistä pilkisti henkilökunnan käsin kirjoittamia näkemyksiä kirjoista- loistava idea.

    1. Mä olen muuten aina myös tykännyt elämäkerroista tosi paljon. Tosin niitäkin on monenlaisia, muutama on niistäkin jäänyt kesken.
      Ja vitsi, miten mahtava idea kirjakaupassa!

Vastaa