Koko päivä, viikko, ehkä jopa kuukausi on pelastettu! Me saatiin liput Adelen Tukholman konserttiin! En tiedä, montako huutomerkkiä tarvitaan osoittamaan, kuinka innoissani ja iloinen olen, mutta laitetaan nyt vaikka viis!!!!! Noin. En ole mikään kovin hanakka keikoillakävijä noin yleensä. Koska kiire ja köyhyys ja semmoset. Mutta sit on muutamia artisteja, joiden keikoille olen haaveillut pääseväni […]
PikkuTsätti testauksessa vol. 2
Kirjottelinkin teille tuossa jo aiemmin syksyllä Lastenlääkäriasema Pikkujätin uudesta online-verkkopalvelusta, jossa yhteyden lastenlääkäriin saa suoraan vaikka omalta kotisohvalta. Meidän perheen ensikosketuksesta PikkuTsätti-palveluun pääset lukemaan täältä. Äskettäin kirjauduin palveluun uudestaan. Tällä kertaa tarvitsin tukea ja mielipidettä esikoisen jalkakipuiluun. Tyttö on valitellut kantapäätään jo useamman viikon. Kävelemään on koko ajan pystynyt, mutta kipu on vaivannut enemmän tai […]
Kiukku – itku – totuus
Olen joskus aiemminkin saattanut mainita tuon meidän nuorimmaisen temperamentista. Että sitä kyllä mimmiltä löytyy, eikä hän sitä juuri arkaile käyttää. Ja hyvähän se tytössä on tietty määrä pikkuperkelettä olla, ettei tässä koko ajan pahenevassa vihan ilmapiirissä jää jalkoihin. Puolensa tuo tenava pitää ja hyvä niin. Mutta viime aikoina on todella saanut purra hammasta ja venyttää […]
Tänään pinnalla
Maanantai. Need I say more? No ei varmaan, mutta sanon kuitenkin, koska se on ikäänkuin tän bloggaamisen idea. Tänään: – heräsin melkein tunnin liian aikaisin kummallisen liskojen yön jälkeen. Irtos naama ja ärsytti, kun uni loppui kesken. Vieressähän äijä tursotti kyllä varsin kovaäänisesti kellonsoittoon asti ja samaan selkeään tyyliin vielä vartin ylikin. Siinä vaiheessa, kun […]
Kaukaa viisas
Kylläpä olin tyytyväinen itseeni tänä aamuna. En ollut nimittäin (taaskaan) korjannut hyllyn päältä kyhäämääni adventtikynttelikköä varastoon, vaan pyyhkäisin Riihimäen lasitölkeistä vain suurimmat pölyt, vaihdoin niihin korkkaamattomat kynttilät ja avot! Valot vielä pois ja jo oli tunnelmat kohdillaan. Kuten eilen suunnittelin, tänään ollaan lasten kanssa vähän jouluiltu. Pienin tenava kaivoi heti aamulla tonttulakin laatikostaan ja on […]
Ihan chillisti vaan
Mua on vähän harmitellut tässä viime vuosina, etenkin nyt tänä kuluvana, kun niin moni sellaisista mulle ennen niin tärkeistä asioista on jäänyt ihan hunningolle tai mennyt kokonaan ohi tämän alituisen arkikaaoksen takia. Vaikkapa nyt tuo joulu. Vielä lasten ollessa pienempiä olin viimeisen päälle jouluhöperö ja aloitin jouluvalmistelut todella hyvissä ajoin. Olen toki huomannut viime vuosina, […]
Kiitospäivä
Ärsyttää myöntää, mutta olen aina ollut vähän luontaisesti negatiivisuuteen taipuvainen ihminen. Monella tavalla olen vähän hölmön sinisilmäinen ja haluan ajatella ihmisistä lähtökohtaisesti hyvää, mutta pohjimmiltani näen lasin helposti mieluummin puolityhjänä, kuin puolitäynnä. Ihan paskaa elämänkatsomusta, josta olen yrittänyt (varsin laihoin tuloksin) opetella pois, mutta kovin sitkeässähän tuo tuntuu istuvan. Kun kuitenkin just aina meidän autosta […]
Mä haluun, mä haluun!
Voitaisko olla hetki sellasia ihan törkeän pinnallisia? Unohdetaan maailmanrauhat ja hattaraiset sanahelinät ja ollaan tän yhden postauksen verran itsekkäitä ja turhamaisia ja mietitään vaan, että mitä just minä haluaisin joululahjaksi ökypukilta, jolta vois toivoa ihan mitä tahansa! Hirveästi tekee kuitenkin mieli aloittaa, että “tietty eniten toivon, että lapset ja läheiset pysyy terveinä ja onnellisina ja […]
#puutalokaupunginjoulu
Mua ei ole jouluttanut vielä yhtään. Lasten joululahjatoiveet ovat aiheuttaneet lähinnä ihottumaa, enkä ole suonut kyllä muutenkaan ajatustakaan vielä kuukauden päähän. Tänään maailmankaikkeus teki kyllä kaikkensa joulumielen löytämiseksi ja yllättävän hyvin onnistuikin. Yön aikana kaupunki oli saanut, varovaisen ja märän, mutta valkoisen lumipeitteen ylleen ja puutalokaupunkimme joulunaika käynnistettiin virallisesti tänään. Mekin lähdettiin koko perheellä joulumielen […]
“Ku mä haluisin taas vähän vaaleempaa…”
Mä melkein aistin kauhun kampaajani silmissä, aina silloin harvakseltaan, kun liikkeen ovesta sisään astun. Toisinaan päästän hänet helpommalla ja olen ihan vaan leikkuun tarpeessa. Aina silloin tällöin ilahdutan häntä kysymällä arasti “mites se värinpoisto…?” Kampaajallahan käyn nöin ylipäänsä liian harvoin. Herään siinä vaiheessa, kun böögin tilanne on lähellä katastrofia, kahden viikon kuluttua siitä muistan varata […]