Se leikkii legoilla. Puhaltaa pipiin. Solmii luistimet. Nostaa polkupyörän satulan. Ymmärtää jakokulman ja kyselee fyssan kokeisiin. Selittää paitsion. Jaksaa kerta toisensa jälkeen valmistaa makaronimössöä. On superpitkäpinnainen. Lukee iltasadun. Pelaa lautapelejä. Painii ja kutittaa. Opettaa ajamaan pyörällä. Juttelee ja kuuntelee. Auttaa läksyissä. Kuljettaa harkkoihin. Tekee lumilinnaa. Heittelee ja potkii palloa. Ymmärtää ja tukee. Naurattaa meitä. Se […]
ajatukset
Mörkret
Tänä aamuna iski kriisi. Vaikka tykkäänkin kynttilöistä ja tunnelmasta, marraskuun suttuisen pimeä sadeilma veti jotenkin mielen matalaksi. Tänään ensimmäisen kerran iski todella tajuntaan, että kesä, valo ja kirkkaus on mennyttä. Tätä se on seuraavat viisi kuukautta. Harmaata. Pimeää. Tuhnuista. Toisaalta ei ole yhtään ihme, että suomalaiset on vähän luontaisesti melankolista sakkia. Ei voi tehdä hyvää […]
Minä se oon.
Neljä päivää. En muista koska olisin niin pitkän ajan ollut pois täältä. Jotakuinkin kokonaan kurkkimatta tai oikeastaan kaipaamattakaan. Kun väsähdys iskee, se on kovin todellista. Vaikken itseäni masennukseen taipuvaiseksi luokittelekaan, melankoliaan päin kallellaan olen aina ollut. Sellainen pohjamudissa luovija. Olen oppinut peittämään sen aika hyvin, joten tuskin sitä ulospäin kovin helpolla huomaa. Mutta paremmin minut […]
Pidä hyvänä
Niinkuin olen muutaman kerran viime aikoina kirjoittanutkin, syksy on imaissut mehuja ihan uuteen malliin. Tiedän ottaneeni vähän liikaa hommia ja jonkin asteinen uuvahdus istahti olalle pari viikkoa sitten. Niin ihania kuin gaalat ja reissut ovatkin, ne on kyllä vieneet viimeisetkin voimat. Tunnen olevani kuivaksi puristettu rätti. Ei edes pesusieni, joka palautuu puserruksen jälkeen alkuperäiseen muotoonsa, […]
Vähä piipus täs näi
Tiedättekö sen fiiliksen, kun aina kesän lopussa tulee? Että jee, onpa huikeen ihanaa kun alkaa toi arki! Että olenkin jo kaivannut aikatauluja ja täytyy nyt vaan muistaa, että onni asuu arjessa, hei! No haluutteko, että kerron teille just nyt, kuinka paljon asuu arjessa se onni? Aika vähän. Vaikka oikeesti se on jossain tuolla metristen pyykkikasojen […]
On hyvä
Jotenkin tänään on ollu hyvä mieli. Samaan aikaan, kun olen toisinaan iltaisin niin poikki, etten erota maata saati valuuttaa, elämässä tapahtuu koko ajan kaikkea aika siistiä! On ehkä maailman palkitsevinta jossain kohtaa huomata, että kaikki se monenlainen vapaaehtoinen talkooduuni, mitä näiden viimeisten vuosien aikana on tullut touhuttua, ei ole ollut pelkästään ajantappoa. Että joka kerta […]
Riittämättömyysitku
Ne oli ne kangaskengät. Pienet, pinkit, läpimärät kangaskengät eteisen lattialla. Itku tulvahti jostain syvältä, tyrskähti kuin paha olo joskus. Yllättäen ja pidättelemättä. Itkua riitti ja riittää vieläkin. Vaikka sitä viikkotolkulla jaksaa, lopulta tulee aina ne kangaskengät, jotka laukaisee riittämättömyyden ja ahdistuksen ulos. Vaikka mä olen jo kaksi isompaa muksua saatellut aiemmin koulutielle ja vaikka olenkin […]
Koti
“Älä rakastu seiniin”, sanotaan. Ja koti on siellä missä sydän on. Ja missä on perhe, tai ne tärkeimmät ihmiset. Ja näinhän se onkin. Mutta mä myönnän myös rakastuneeni näihin meidän kodin seiniin. Tähän paikkaan. En usko, että mikään paikka voisi tuntua näin kodilta, paitsi ehkä synnyinkotini tuossa parin kilometrin päässä. Tosin siitäkään en tiedä, kun […]
Koska minä olen parempi ihminen
Kun te siellä kannatatte niitä mamuja, minä olen huolissani lapsista ja vanhuksista. Niistä suomalaisista. Kun te harmittelette lasten vaippoihin kuluvaa rahamäärää, minä säästän niin rahaa kuin luontoakin ripustamalla narulle kestovaippoja. Kun te nillitätte arkiruljanssianne, minä tipautan teidät maan pinnalle kertomalla omista, varmasti tärkeämmistä ongelmistani. Kun te valitatte pienyrittäjyyden rankkuudesta, minä muistutan yrittäjän vapaudesta ja korkeasta […]
Ollaan vain
Nyt voi aika rehellisesti sanoa, että väsyttää. Tai paremminkin uuvuttaa. Eipä kovin usein ole käynyt yhden viikonlopun aikana liki tuhatta vierasta (jos edes koskaan yhteensä). Molempien päivien päätteeksi kitalaki oli kuin santapaperia ja jalat ei enää meinanneet kantaa. Eilen juostiin päivän päätteeksi vielä suoraan yhdessä muiden korisvanhempien kanssa järjestettyyn kisakatsomoon ja illalla oli kyllä aika […]