Tai harrastais, jos ehtis. Multa kysyttiin yksi päivä, harrastanko mä mitään. Hetken mietittyäni jouduin vastaamaan kieltävästi. Tämä blogi on ollut mun ainoa harrastus jo pitkään ja tämäkin tuppaa jäämään kiireen jalkoihin. Mutta rehellisyyden nimissä kyllä kaipaan bloggauksen lisäksi jotain kivaa, omaa juttua. Mutta. Mihin väliin sen harrastuksen sitten tunkee? Kotona olen iltaisin useimpina päivinä hieman […]
ajatukset
Moka on lahja.
Eilen, kävellessäni tyylikkäästi, vesiselvänä, täpötäydessä rannassa lyhtypylvästä päin (juu, ihan kunnolla kilahti), mietin miten just mulle aina käy näin?! Miten mä en voi vaan olla se eteerisesti kesätuulessa käyskentelevä pellava-asuinen ja hyväkäytöksinen aikuinen nainen, jolla on valkoiset hampaat ja helmikorvakorut? Mutta kun ei. Mä olen se, joka kävelee päin lyhtypylväitä, hyppää vääriin juniin, nauraa liian […]
Läskipäälle lenkkimusaa.
Mä olen tehnyt itselleni lupauksen olla lupaamatta enää mitään. Siis varsinkaan elintapoihin liittyvää. Legendaariset “viis kertaa viikos lenkil, kuustoist vatsaa, nelkketkaheksa punnerrust ja kolttoist leukaa illas” -henkiset lupaukset on kyllä nähty. Ku ei se sit ihan toimikaan niin. Lupaamatta yhtään mitään, olen kuitenkin luvannut alkaa voida paremmin. Kokonaisuudessaan. Koitan kaivella taas esiin niitä asioita, joista […]
Paksumman nahan toivossa.
Mua ärsyttää. Ensinnäkin se, että mä olen aina tällänen herkkis. Vaikka olen kovaääninen, nauravainen ja hyvinkin huumorintajuinen, otan kyllä itseeni kohdistuvan kritiikin vähän liian raskaasti. Varsinkin asiattoman kritiikin. Toiseksi ärsyttää nimenomaan tämä asiaton kritiikki. Jota ei oikeastaan voi edes kritiikiksi kutsua, vaan enemmänkin tarkoitukselliseksi vittuiluksi ja lapselliseksi pyrkimykseksi saada jollekin mahdollisimman paha mieli. Kai siinä […]
Äideille.
En ollut varmaan tänä aamuna ainoa äiti, joka esitti nukkuvaa (ja koitti pidättää kaameaa pissahätää), kun keittiössä sipistiin, supistiin ja kolisteltiin. Mutta ihanien pellavapäiden märkien pusujen ja suloisten lahjojen takia olisi pidätellyt vaikka pidempäänkin. Äitiys ei ole aina herkkua, mutta toisinaan se maistuu erityisen makealta. Kuten tänään. Joten onnea, voimia ja halauksia meille kaikille. Maailman […]
Saako äiti kyllästyä?
Nyt tiedän sohaisevani muurahaispesää, mutta teen sen silti. Todennäköisesti saan jälleen kommentteja keskenkasvuisuudesta, mutta koska naiivisti uskon, etten ole ainut, aion antaa kasvot tällekin. Mä olen saanut elämässäni paljon. Lähes kaikki asiat, joista kymmenen vuotta sitten haaveilin, ovat jollain kumman ilveellä toteutuneet. Tapasin jo lukioikäisenä mieheni, pääsin naimisiin, sain kolme ihanaa lasta ja unelmieni talon. […]
Lentävää aikaa.
Arki luistelee taas Uskolassa pikkuhiljaa perinteisellä painollaan. Eli liian nopeasti. Töissä olen edelleen pihalla, mutta en (ehkä) ihan niin pahasti, kuin vielä viime viikolla. Illat kuluu vauhdilla, tosin sentään sen verran olen skarpannut oman (ja myös perheeni) mielenterveyden tähden, että iltalenkillä koitan jaksaa käydä. Tai ehkä lenkki kuulostaa liian sporttiselta… oisko kävely kuitenkin oikeampi termi..? […]
Uusi sivu.
Pakko myöntää, että nyt jännittää. Huomenna alkaa uusi elämä. Menen töihin, jollekin muulle. En ole enää itseni pomo, tehtävät on uusia, paikka on uusi, porukka on uusi. Jännittää, miten opin, sopeudun ja osaan olla. Vaikka toisaalta uskon ja tiedän, että kaikki menee hyvin. Meneehän..? Onneksi sain tähän väliin muutaman viikon nollausajan. Myönnettäköön, että yhtään ikkunaa […]
Aika päästää irti.
Mä olen koittanut kaikin keinoin pysyä kiireisenä. Käynyt kohta kaksi viikkoa siivoilemassa liiketilalla, saamatta kuitenkaan aikaiseksi oikein mitään. Siirrellyt laatikoita, kuunnellut musiikkia, pakkaillut tavaroita. Uudestaan ja uudestaan. Tekemättä oikeasti yhtään mitään. Ehkä mä olen alitajuisesti tarkoituksella venyttänyt lopullista luopumista… Vaikka hymy on urheasti pysynyt huulilla, tosiasiassa pelottaa niin että sattuu. Vaikka kuinka tiedän, että tästä […]
Sit mennään.
Kerrankin ajattelin olla kaukaa viisas ja ajastaa postauksen valmiiksi. Ollaan siis tässä vaiheessa todennäköisesti (ja toivottavasti…) lentokentällä nousemassa Budapestin koneeseen. Lähtösäätö oli taas aivan jäätävä, eikä sääennusteetkaan sen kummemmiksi muuttuneet, mutta samapa tuo. Loma on kuitenkin loma. Erityisen helpotuksen lähtöön(kin) toi eilen varmistunut uusi työpaikka. Aika onnekkaaksi voi itsensä tuntea, kun joku tulee melkeinpä kotoa […]