Tämä epämääräinen kuva esittää käsikirjoitusta. Sellaisen näytelmän käsikirjoitusta, johon minua pyydettiin yhteen päärooleista. Voi helvetti. Juuri aiemmin tällä viikolla inisin, kuinka en ehdi mitään. Kun päivät, viikot ja kuukaudet on niin täynnä. Ni tottakai sit tullaan ehdottamaan tällasta. Ja mähän tiedän, etten mä ehdi. Koska työ, blogi, koulu, lasten harrastukset, elämä… Mutta silti luen plaria […]
elämä
Mä sanon viimeisen sanani ja se on… “no kyl mä voin”.
Voi, kuinka monta kertaa mä olen luvannut itselleni, että en ryhdy enää mihinkään ylimääräiseen. En lupaudu yhteenkään vapaaehtoishommaan. En viittaa, kun joku pyytää tekemään vaan “ihan pikkujutun”. Olen taka-alalla hiljaa ja katselen lattiaan niinkuin muutkin, kun innokkaita kysellään. Mutta kun ei. Kun on ihan pakko tulkita kirjaimellisesti sanontaa “ku kaikki tarttis ite tehdä”. Ja sit […]
Viis kolkyt.
Mä oon aina ollut enemmän sellanen aamuvirkku. Illalla uni saapuu jo aikalailla ajoissa ja töihin olen aina mennyt mieluummin aikaisin ja päässyt myös aiemmin, kuin toisinpäin. Mutta kyllä näiden koulupäivien herätys klo 5.30 ei jaksa naurattaa enää yhtään. Hattu nousee epäsäännöllisen työn tekijöille ja muille heräilijöille. Täysin epäinhimillistä touhua. Mitä kouluun tulee, tänään oli äärimmäisen […]
Nyt ei kyllä sit mitään.
Mulla on mennyt muutama viime viikko vähän lujaa. Ei siis hauskanpitomielessä (valitettavasti), vaan aikataulumielessä. Kotona oon kääntynyt pääasiassa nukkumassa, muuten arki on täyttynyt aikatauluista. Kroppakin jossain vaiheessa yleensä kertoo, kun ei itse tajua pysähtyä. Nukkuminen huononee ja kaikenmaailman kulkutaudit iskee helpommin. Pääsiäisen vapaat tuli siis varsin hyvään kohtaan. Ehkä kaikkein eniten toivoisin kokonaan suunnitelmista vapaita […]
Tulikohan vahingossa pilattua lasten elämät?
Aloin tuossa koulusta tullessani bussimatkalla muistella omaa nuoruuttani. Sitä yläaste-aikaa. Kuinka kipeästi sitä kaipasi pois kotiseudulta. Mä olisin ihan välttämättä halunnut tuolloin muuttaa Jyväskylään. Sukulaisten luona Keski-Suomessa vietetyt lomat saivat mut ihastumaan kaupungin letkeään elämänmenoon. Juuri sopivan suuri kaupunki, eikä tällainen pikkukylä. Ja sit siel oli toi Body Shop. Mitä muuta 90-luvun 14-vuotias tarvitsi? Ei […]
Jos ottaisin keskellä viikkoa viiniä…
… ni nyt olis just sen hetki. Kuka tarjois mulle viiniä? Lonkeroa? Mojiton? Ämpärillisen tequilaa? Ja kyllä. Avasin koneen ihan vaan tämän postaamista varten. Aika mielenkiintonen elämä mulla. Sori. -Päivi-
Vapaana kasvaneet.
Lähes jokaisessa päiväkotiryhmässä, koululuokassa, harrastusporukassa ja kerhossa on ainakin se yksi. Se, joka sylkee, vie kavereilta pipot päästä, viskoo tavaroita, pomppii ja keekoilee. Terrorisoi pyörremyrskyn lailla päiväunia, välitunteja, ruokatunteja ja retkiä. Usein touhullaan suututtaa, ärsyttää, itkettää ja jopa satuttaa kavereitaan. Se tyyppi, joka riisuu joulujuhlassa paitansa ja loikkii kesken esitysten istuimilta toisille. Se, jota opet […]
Lyhyesti; lauantai.
En oo ihan varma, tykkäänkö viikonpäivistä eniten perjantaista vai lauantaista. Ehkä yksittäisistä hetkistä perjantai-ilta vie huippuhetkien kuninkuuden, onhan tuolloin edessä viikonloppu, pitkiä unia, yhdessäoloa ja lepoa. Mutta on lauantaissakin aivan erityinen hohtonsa. Hitaat aamukahvit. Rauhalliset kauppareissut. Leffat. Kirjasto. Tänään sain pienemmät muksut mukaan kaupungille. Käytiin juurikin kirjastossa, syötiin hampparit, ostettiin karkkipäivän herkut ja kimppu tulppaaneja. […]
Otsis!
Postaus-sarjassamme “who gives a shit” tänään vuorossa takkutukan pikaojennus! Kävin pikakampaajalla, nips naps ja taas tuli hiukan ryhtiä tähän pallonaamaan. Ja kyllä, kuvassa kaikki mahdolliset filtterit käytössä, jottei pubiruusuinen nykyolemukseni paljastuisi. Olin ihan tyytsänä tästä tukasta ja mallailin tossa, että kiva, jotain freesiä vähän. Onneksi toi kuopus kävi palauttamassa maan pinnalle. “Kyllä mullekin isompana kasvaa […]
Eipäs, juupas, emmätiä!
Mä aina tuolle meidän esikoisella valitan, kun se on niin jumalattoman päättämätön. Oli kyse sitten koulupäivän housuvalinnasta tai siitä, lähteekö hän mukaan kylään, päätös ei koskaan synny hetkessä tai tuosta vaan. Koska emmätiä ja entästää ja joskuitenki ja kutoisaalta. Tytön ollessa pienempi muistan seisseeni ainakin vartin marketin jäätelöhyllyllä, kun hän ei vaan kertakaikkiaan osannut valita […]