Knoppitietona (erittäin tärkeänä sellaisena) minusta mainittakoon, että vihaan Kimbleä. Sitä lautapeliä. Turha kysyä miksi, koska en osaa perustella sitä mitenkään. En vain voi sietää sitä. Pelkkä noppakuplan pamauttelu aiheuttaa päänsärkyä. Yök. Ja nythän nämä meidän lapsukaiset on innostuneet lautapeleistä. Mikä olis tietysti huippukiva juttu, jos ehdottaisivat edes kerran viikossa jotain hauskaa peliä. Oon koittanu ehdottaa […]
hyvinvointi
Moi rakas, muistatko mua?
Tänään se tapahtui. Työkaverini sai syntymäpäivänsä kunniaksi kukkalähetyksen töihin. Mieheltä. Olin ihan vilpittömästi tosi iloinen tämän sankarin yllätyksestä ja ilahtuneesta leveästä hymystä. Vastarakastuneen parin onni on niin täynnä tunnetta ja elämää. Suloiset, ihanat. Tietysti (luonnollisesti) asiasta oli kateellisen akan katkeruudella kotona ohimennen mainittava, vaikka eihän tuollainen ikinä mihinkään vaikuta. Paitsi siihen, että miestä vituttaa, kun […]
Pienis paukuis
Ja tapahtui niinä päivinä, että mutsilta meni selkä. Eikä ihan missä tahansa tilanteessa, vaan aamulla noustessani vessanpöntöltä. Aavistuksen juhlava olo tässä, kuulkaa! Suoriuduin kuitenkin tänään jollain ilveellä bussiin ja kouluun ja vielä takaisinkin. Äsken pääsin vihdoin kolmiolääkkeilleni ja sohvan lämpimään syleilyyn. Jäänen henkiin. Lähinnä siis vaan ärsyttää. Puolitoista vuotta lähes oireettomana ollut välilevyongelma siis otti […]
Well, hello!
Koko päivä, viikko, ehkä jopa kuukausi on pelastettu! Me saatiin liput Adelen Tukholman konserttiin! En tiedä, montako huutomerkkiä tarvitaan osoittamaan, kuinka innoissani ja iloinen olen, mutta laitetaan nyt vaikka viis!!!!! Noin. En ole mikään kovin hanakka keikoillakävijä noin yleensä. Koska kiire ja köyhyys ja semmoset. Mutta sit on muutamia artisteja, joiden keikoille olen haaveillut pääseväni […]
PikkuTsätti testauksessa vol. 2
Kirjottelinkin teille tuossa jo aiemmin syksyllä Lastenlääkäriasema Pikkujätin uudesta online-verkkopalvelusta, jossa yhteyden lastenlääkäriin saa suoraan vaikka omalta kotisohvalta. Meidän perheen ensikosketuksesta PikkuTsätti-palveluun pääset lukemaan täältä. Äskettäin kirjauduin palveluun uudestaan. Tällä kertaa tarvitsin tukea ja mielipidettä esikoisen jalkakipuiluun. Tyttö on valitellut kantapäätään jo useamman viikon. Kävelemään on koko ajan pystynyt, mutta kipu on vaivannut enemmän tai […]
Ihan chillisti vaan
Mua on vähän harmitellut tässä viime vuosina, etenkin nyt tänä kuluvana, kun niin moni sellaisista mulle ennen niin tärkeistä asioista on jäänyt ihan hunningolle tai mennyt kokonaan ohi tämän alituisen arkikaaoksen takia. Vaikkapa nyt tuo joulu. Vielä lasten ollessa pienempiä olin viimeisen päälle jouluhöperö ja aloitin jouluvalmistelut todella hyvissä ajoin. Olen toki huomannut viime vuosina, […]
Kiitospäivä
Ärsyttää myöntää, mutta olen aina ollut vähän luontaisesti negatiivisuuteen taipuvainen ihminen. Monella tavalla olen vähän hölmön sinisilmäinen ja haluan ajatella ihmisistä lähtökohtaisesti hyvää, mutta pohjimmiltani näen lasin helposti mieluummin puolityhjänä, kuin puolitäynnä. Ihan paskaa elämänkatsomusta, josta olen yrittänyt (varsin laihoin tuloksin) opetella pois, mutta kovin sitkeässähän tuo tuntuu istuvan. Kun kuitenkin just aina meidän autosta […]
Hyvästi lukuhaaste!
Äh! Tää on niin tyypillistä mulle. Innostun ihan himona jostain, yleensä lomalla, lähden toteuttamaan suurella pieteetillä, kunnes lopulta arki vesittää hattaraisiin haaveisiin perustuvan ideani ja koko homma kompastuu omaan mahdottomuuteensa. Niinku vaikka tää legendaarinen villasukkahaaste (ensimmäinenkään vielä valmis…) tai nyt tämä uudenvuoden tienoilla innostanut lukuhaaste. Hyvästit haasteelle vilkutettiin oikeesti lopullisesti jo joskus kesällä. Lomalla luin […]
Mörkret
Tänä aamuna iski kriisi. Vaikka tykkäänkin kynttilöistä ja tunnelmasta, marraskuun suttuisen pimeä sadeilma veti jotenkin mielen matalaksi. Tänään ensimmäisen kerran iski todella tajuntaan, että kesä, valo ja kirkkaus on mennyttä. Tätä se on seuraavat viisi kuukautta. Harmaata. Pimeää. Tuhnuista. Toisaalta ei ole yhtään ihme, että suomalaiset on vähän luontaisesti melankolista sakkia. Ei voi tehdä hyvää […]
Minä se oon.
Neljä päivää. En muista koska olisin niin pitkän ajan ollut pois täältä. Jotakuinkin kokonaan kurkkimatta tai oikeastaan kaipaamattakaan. Kun väsähdys iskee, se on kovin todellista. Vaikken itseäni masennukseen taipuvaiseksi luokittelekaan, melankoliaan päin kallellaan olen aina ollut. Sellainen pohjamudissa luovija. Olen oppinut peittämään sen aika hyvin, joten tuskin sitä ulospäin kovin helpolla huomaa. Mutta paremmin minut […]