Knoppitietona (erittäin tärkeänä sellaisena) minusta mainittakoon, että vihaan Kimbleä. Sitä lautapeliä. Turha kysyä miksi, koska en osaa perustella sitä mitenkään. En vain voi sietää sitä. Pelkkä noppakuplan pamauttelu aiheuttaa päänsärkyä. Yök. Ja nythän nämä meidän lapsukaiset on innostuneet lautapeleistä. Mikä olis tietysti huippukiva juttu, jos ehdottaisivat edes kerran viikossa jotain hauskaa peliä. Oon koittanu ehdottaa […]
lapset
…ja anteeks, milloin tämä tapahtui?

Tiättekö, ku joskus tulee sellasia yht’äkkisiä oivalluksia ihan tavallisen arjen keskellä. Ihan normisti rimpuilee kuukausitolkulla menemään ja yllättäen havahtuu vaikkapa siihen, että mun lapsi on kasvanut ihan huomaamatta ja lupaa kysymättä tosi isoksi. Ensin huomaat luovuttavasi aavistuksen puristavat tennarit sen käyttöön. Seuraavaksi se ilmoittaa lainaavansa sun huivia ja “sitä yhtä pikkulaukkua”. Kohta seisot sen kanssa […]
PikkuTsätti testauksessa vol. 2

Kirjottelinkin teille tuossa jo aiemmin syksyllä Lastenlääkäriasema Pikkujätin uudesta online-verkkopalvelusta, jossa yhteyden lastenlääkäriin saa suoraan vaikka omalta kotisohvalta. Meidän perheen ensikosketuksesta PikkuTsätti-palveluun pääset lukemaan täältä. Äskettäin kirjauduin palveluun uudestaan. Tällä kertaa tarvitsin tukea ja mielipidettä esikoisen jalkakipuiluun. Tyttö on valitellut kantapäätään jo useamman viikon. Kävelemään on koko ajan pystynyt, mutta kipu on vaivannut enemmän tai […]
Kiukku – itku – totuus

Olen joskus aiemminkin saattanut mainita tuon meidän nuorimmaisen temperamentista. Että sitä kyllä mimmiltä löytyy, eikä hän sitä juuri arkaile käyttää. Ja hyvähän se tytössä on tietty määrä pikkuperkelettä olla, ettei tässä koko ajan pahenevassa vihan ilmapiirissä jää jalkoihin. Puolensa tuo tenava pitää ja hyvä niin. Mutta viime aikoina on todella saanut purra hammasta ja venyttää […]
Ylpeydellä, äiti

Kuten tiedätte, äitiys on ihan kamalaa. Hirveä huoli ja ahdistus koko ajan. Ja noi muksuthan on koko ajan vastahankaan. Aina joku jostain asiasta. Ni onhan se toisinaan (aina) aika raskasta. Mut sit. Joskus noista vaahtosammuttimista saa olla ihan turkasen ylpeä. Useimmiten herkistelen sellasissa arkipäivän tilanteissa, joissa tyypit kerrankin ajattelevat jonkun toisen tunteita ennen omiaan tai […]
Penaltya pennuille!

On se kyllä yks helvetin perseensuti! Asteikolla 1-10, kuinka haastavaa on teidän mielestänne palauttaa asiat käytön jälkeen niille kuuluville paikoille?! Mä lähtisin erittelemään vähän kaman mukaan, että joku talvitakki vaikka, ni joku 11, koska se on aina kesän yli tossa naulakossa. Mut sit vaikka ihan joku niinku Aku Ankka, ni 1. Kun se säilytyskori on […]
Kuumottava sairaspäivä

Tokaisu “Miksköhän toi nukkuu päiväunet? Ei se kyllä yleensä… ettei vaan oo kipeeksi tulossa..” päättyy useimmiten juuri siihen, että kipeäksihän se on nimenomaan tulossa. Tai tullut jo. Omansa kun aika hyvin tuntee, on oppinut myös huomaamaan melko varhain, yleensä jo siinä vaiheessa kun lapsi itse ei vielä ymmärrä olevansa sairas, että jotain on vialla. Tänä […]
Isi

Se leikkii legoilla. Puhaltaa pipiin. Solmii luistimet. Nostaa polkupyörän satulan. Ymmärtää jakokulman ja kyselee fyssan kokeisiin. Selittää paitsion. Jaksaa kerta toisensa jälkeen valmistaa makaronimössöä. On superpitkäpinnainen. Lukee iltasadun. Pelaa lautapelejä. Painii ja kutittaa. Opettaa ajamaan pyörällä. Juttelee ja kuuntelee. Auttaa läksyissä. Kuljettaa harkkoihin. Tekee lumilinnaa. Heittelee ja potkii palloa. Ymmärtää ja tukee. Naurattaa meitä. Se […]
Nerous tulee lasten suusta

Noi lapset on kyllä hyvää porukkaa. Ne muistuttaa kyllä, jos mutsi tai faija tekee liikaa töitä tai keskittyy vääriin asioihin. Kuten vaikka tossa viime viikolla. Kiharapää katseli tätä koneen hakkaamistani aikansa ja tokaisi, että äiti kyllä varmaan kohta homehtuu, kun se on aina vaan tietsikalla. Minä yritin tietysti, aikuismaiseen tyyliin, perustella tekeväni töitä ja että […]
Isin tyttö, äitin poika

Me ollaan tuon siipan kanssa oltu jo aika pitkään yhdessä. Voidaan melkein sanoa, että kasvaneet aikuisiksikin yhdessä. Opeteltu käsi kädessä pitämään taloutta ja huushollaamaan, olemaan aikuisia. Vuosien myötä muotoutui sellainen meidän tapa olla ja elää. Ensimmäisen lapsen syntymä mullisti tietysti omalla tavallaan kaiken. Arjen, yhdessäolemisen ja koko elämän. Myös vanhemmuuteen kasvettiin yhdessä, tutustuttiin, ihmeteltiin ja […]