Me ollaan puhuttu ainakin viimeiset kolme kesää, että pitäis järjestää pihabileet. Välillä on pohdittu talkoita ja välillä jotain muuta. Koskaan ei ole kuitenkaan (olevinaan) ollut sopivaa hetkeä juhlille ja aina ne on vaan jääneet. Tänä kesänä saatiin vihdoin lyötyä päivämäärä lukkoon ja koska tajuttiin, ettei olla muistettu järjestää lainkaan tupareita Uskolassa, päätettiin että ne on sit nyt. 5,5 vuotta myöhässä, mutta so what! Parempi myöhään ja mitä näitä nyt on.
Pari päivää valmisteltiin pidemmän kaavan mukaan, minä hikoilin keittiössä ja mies askarteli esiintymislavaa. Mutta oli kyllä kertakaikkisesti kaikkien vuodatettujen hikikarpaloiden arvoista. Ristus maaria, mitkä bileet meillä oli!
Kaava oli perusrento. Chillailua, ruokaa, juomaa ja musiikkia. Spugelenkillä ensiesiintymisensä tehnyt Kädettömät Isät veti ensimmäisen pidemmän keikkansa ja oli illan ehdoton kohokohta. Viimeistään loppuun pamautettu JVG:n Häissä sai juhlijat aivan villeiksi!
Saatiin paikalle aivan mahtava porukka ja tänään onkin päällimmäisenä mielessä kiitollisuus. Meillä on niin hienoja ihmisiä tässä lähellä. Laulettiin, naurettiin, tanssittiin tähtitaivaan alla ja humalluttiin sievästi boolista. Koska kovin monet tämän huikean iloliemen ohjetta kyselivät, täältä pesee!
Cosmobooli
2 dl vodkaa
2 dl Triple sec -likööriä
3 dl karpalomehua
1 dl sokeroitua limemehua (mä laitoin sokeroimatonta + sokeria)
0,5 l kivennäisvettä
0,5 l sitruunalimpparia
karpaloita
limettiviipaleita
jäitä
Olen edelleen ihan pähkinöinä. Hieno ilta, hienot ihmiset, hienoa musaa. Kiitos kaikki ihanat, jotka pääsitte paikan päälle. Ja kiitos naapureille, kun ette kutsuneet poliisia paikalle, vaikka ilakointi pihalla jatkui tukevasti tämän vuorokauden puolelle.
Huh huh!
-Päivi
Seuraa meininkejä myös nakkimutsin Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.
Vautsi, ihana tunnelma. Mä meinasin viime yönä kipittää silmät ristissä valittamaan naapuriin, jossa pidettiin megaluokan puutarhapaardit. Yritin näet nukkua vauva kainalossa, väsytti, kiukutti tuo mahtava mekkala. Mut onneksi en mennyt, otin toisen katsantokannan ja mietin et ihanaa että naapurissa on elämää ja nukahdin moniäänisesti lauletun tinakenkätytön (Mun piisi) rytmeihin. Minäkin tahtoisin puutarhajuhliin. Mut sitä ennen hoivaan tuosta kaksiviikkoisesta pikkumuijasta vähän isomman. <3
Sylvia
Mä niiiin ymmärrän, että on ottanu pattiin… mä olisin kans ehkä saanu raivarin pienen vauvan kanssa kyseisessä tilanteessa. Onneks sulla oli Kaija Koo-spirittiä ja sait nukuttua. 😀
Puutarhajuhlat on ihania. Meillä oli niiiin hauskaa. Vieläkin naurattaa! 😀
Tsiisus, voin vain kuvitella mikä meno ja meininki siellä on ollut, niin sitä pitää! Upeeta, mahtavaa! 🙂
Voi kyllä, sitä se oli! Kyllä tälläsille kekkereille vaan kannattaa raivata kalenterista tilaa, on sen väärti. 😀
Näyttää huikeelta ja varmana sitä olikin! 🙂
Kesä ja pihakarkelot on ihan mahtavuutta! Mekin pidettiin tuparit muinoin pihakatoksen alla boolia hörppien ja muurinpohjalettuja ahmien, ai että! Parina viimeisenä kesänä ei olla vaan yksinkertaisesti keritty pitää mitään hippaloita ja tyydytty lähinnä sitten vaan sisällä tekemiseen.. Ehkäpä vielä tässä loppukesän aikana jotain kerkeis järjestää, se on aina niin mukavata ajanvietettä ja kiva nähdä ihania ihmisiä 🙂