Ota kädestä kiinni, nyt mennään

*yöpyminen Långvikissa saatu blogin kautta

Lasten kasvamisessa on monta tosi kinkkistä ja hämmentävää kohtaa, mutta yksi omituisimmista asioista on opetella olemaan isompien lasten vanhempi. Muutaman pikkulapsivuoden aikana sitä ohjelmoi itsensä jotenkin niin kokonaisvaltaisesti alituiseen väsymykseen ja ihan fyysiseen riittämättömyyteen, ettei niistä oikein osaa päästää irti. Itse huomaan kokevani nykyään monet asiat etukäteen paljon työläämmiksi ja vaikeammiksi kuin ne lopulta ovatkaan. Siinä, missä ennen koko kolmikko piti saada johonkin hoitoon, pakata sata pientä vaihtovaatetta ja pussukkaa, vaippoja, rasvoja, tutteja ja milloin mitäkin erikoisruokavaliota, muistaa ensin pahoitella vaivaa ja lopuksi lähettää vähintään kiitoskortti, asiat ovat nyt aika eri tolalla.

Meillä kun sattuu pappa asumaan vieläpä naapurissa, on oikeastaan ihan pöljää, miten vähän tuota molemminpuolista synergiaetua tulee hyödynnettyä. Käytännössä kaikilla muksuilla on yöpaikka papan huomassa aina, mutta useimmiten vanhemmat muksut ovat hoitaneet yökyläsuunnitelmat kuntoon jo ennen kuin ollaan ehditty edes pappaa sanoa (kiitos kaikille asianosaisille viime viikosta!). Pienimmän mielestä papalla yöpyminen on verrattavissa huikeaan kesäretkeen, eikä pappa itsekään taida kovin pahakseen lastenlastensa vierailuja panna. Mikähän ihme siinä on, että parin tunnin leffateatterivisiitti, tai parin yön kahdenkeskinen reissu tuntuu niin ylitsepääsemättömältä edelleen järjestää?

Lomaviikon aloittanutta karkumatkaa suunniteltiin enemmän tai vähemmän jo maaliskuusta alkaen. Sain siipalta ja äidiltäni yhteisenä synttärilahjana liput Helsingissä toistamiseen järjestettyyn Rock The Beachiin, jonka pääesiintyjänä loisti Foo Fighters. Tarkoitus oli alkuun viipyä reissussa vain tuo yksi päivä, mutta kun samalla kertaa saatiin mahdollisuus kokea hemmotteluloma Långvikin kylpylähotellissa* (saatu blogiyhteistyön kautta), lähdettiinkin matkaan jo sunnuntaiaamuna.

Ihan ensinnäkin, sinä vaippavuorten, Wilma-viestien tai ihan vaan yleisesti harmaan arjen uuvuttama vanhempi; ota sitä sun valitsemaa, ihan mahtavaa tyyppiä kädestä kiinni ja sano, että nyt mennään! Noin alkuun on melko sama, vaikka menisi Datsunin takapenkille imuttelemaan tai puistoon juttelemaan, pääasia on, että näkee sen vaivan ja lähtee kaksin. Kun tämän treffihomman on pitkästä aikaa saanut korkattua, seuraakin sellainen ketsuppipulloefekti, että haluaa vain lisää. Ja se on tosi jees!

Kun tuo alun ”ai niin, kukas sä olitkaan” -tuijotteluvaihe on ohi, on aika siirtyä suht helppoon kakkosvaiheeseen. Tähän käy esimerkiksi leffa, illallinen ravintolassa (tai grillin drive innissä, whatever suits you) tai sit tää yllättävän toimiva Ikea. Siinä ruskeat kastikkeet (tai kurkkusalaatit) rinnuksilla saattaa huomata, kuinka paljon puolisoaan on kaivannut, kuinka kiva se on ja kuinka sitä yhä rakastaa yhtä palavasti, vaikkei asiaa kotioloissa jatkuvasti tulisi ajatelleeksikaan.

Me ollaan alkuvuosi nyhjätty noiden kahden ensimmäisen vaiheen kanssa väsyneinä, ja vähän haluttomina, kun on niin paljo kaikkee, kunnes nyt päästiin kolmosvaiheen autuuteen. Kylpyläloma ja rokkikeikka kahdessa päivässä, ihan kahdestaan. Ja voin ihan vilpittömästi sanoa, että jos johonkin kannattaa mennä kaksin rauhoittumaan ja lepäämään, Långvik on aika lähellä täydellistä vaihtoehtoa.

Långvikin kylpylähotelli sijaitsee siis Kirkkonummella, rauhallisessa merenrantamiljöössä, kuten kylpylän kuuluukin. Ihastuin paikkaan jo reilu vuosi sitten, kun siellä järjestettiin PING Helsinki, mutta tyylikäs sisustus ja kokonaisuudessaan upea miljöö saivat haukkomaan henkeä edelleen. Långvikin standardihuoneet ovat tosi siistejä ja tilavia, puhumattakaan meidät majoittaneesta upeasta sviitistä.

Me osuttiin omien aikataulujemme vuoksi paikalle sunnuntaina, jolloin spa-osasto ei ollut auki, mutta muina päivinä kylpylähotelli tarjoaa myös monipuolisesti erilaisia hoitoja hieronnoista kasvo- ja vartalohoitoihin.

Allasosasto oli aika ihana. Juuri sopivan rauhallinen, kun oltiin matkassa kaksin. Mikäs ihmisen on siinä lillutellessa poreissa ja nautiskellessa allasbaarin drinkeistä. Meidän oli tarkoitus kokeilla rannassa myös SUP-lautailua, mutta tuhnuinen sää vähän vesitti suunnitelmia ja lopulta poreiden lämpö vei voiton. Långvikissa olisi päässyt nauttimaan muuten myös leffoista! Kesän ajan hotellin asiakkailla on mahdollisuus seurata Lång Hot Summer -leffoja maksutta. Aika kiva lisä mun mielestä, vaikkapa romanttiselle get awaylle.

Hotellin muhkeissa vuodevaatteissa, altaiden lämmössä ja ihanalla sunnuntaibrunssilla pääsi oikeasti hetkeksi irti arjesta ja työasioista. Ja juuri siksi näitä kahdenkeskisiä lomapätkiä on hyvä ottaa. Arki pyykkeineen ja tyhjine jääkaappeineen odottaa kyllä kotona, ja joskus niistäkin ansaitsee ihan oikeasti lomaa.

Kun seuraavana iltana seisoin auringon laskiessa Hietsun rannassa, kivenheiton päässä karismaattisesta Dave Grohlista, täydellisen rentoutuneena, sen itse valitsemani tyypin kainalossa, oli harvinaisen onnellinen olo.

Me vietettiin kahdenkeskistä aikaa aivan liian vähän lasten ollessa pieniä. Sinniteltiin vaan päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen, koitettiin pärjätä. Yhtäkkiä ei ollutkaan enää mitään yhteistä. Ei yhteistä kieltä ja huumoria, kiinnostuksen kohteita tai unelmia. Oli vain minä ja sinä, ei meitä. Oli lähellä, ettei tullut ero, ettei mennyt kaikki se, mitä oltiin jo yli vuosikymmen yhdessä rakennettu.

Välillä ottaa edelleen kupoliin huomattavan raskaasti, mutta niin kuuluukin. Ei kai kukaan nyt alituisessa autuudessa elä, olishan se tylsääkin. Mutta jotta rakkaus, onni ja hyvä yhteinen olo olisi kuitenkin useimmiten vallitseva olotila, kannattaa siihen toiseen ja sen kanssa olemiseen oikeasti panostaa. Saattaa pelastua vaikka avioliitto.

-Päivi

*yöpyminen Långvikissa saatu blogin kautta

It's only fair to share...Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Pin on Pinterest

4 Comment

  1. Långvik 👍🏻
    Vain kerran olen yöpynyt ja pari seminaaripäivää tuolla viettänyt, mutta yksi parhaista alallaan Suomessa.

    Eikä vähiten sen takia, että se on rakennettu samana vuonna kun minä synnyin KOP-Pankin kurssikeskukseksi.

    Långvik on tunnettu myös yhtenä presidentti Kekkosen lempparipaikoista.
    Tykkään myös siitä, että historiaa ei ole hävitetty kokonaan remonttien yhteydessä. Esim. KOP:in oravat löytyvät edelleen joistakin ovenkahvoista jne.

    1. nakitjamutsi says: Vastaa

      Olen kyllä samaa mieltä. Ping Helsingissä puitteita pääsi näkemään vähän eri vinkkelistä, kun tiloissa oli valtava massa, jolle piti hoitaa safkat ja sumpit, ja jokaisessa konferenssitilassa oli menossa jotain.
      Ja musta on upeeta, miten tuo rakennuksen historia on jätetty näkyville, vaikka paikka on modernisoitu. Siellä on tosi hyvä buugi.

  2. Ei vitsit, kuulostaa ihan mahtavalta! Mieki haluan lillumaan (pore)ammeeseen.. harmi että mun lavuaarit on liian pieniä. 😂
    Ja hei, nyt vaan pidätte treffi-intoa yllä. Seuraavaa pariskuntareissua tulille, go go go!

    1. nakitjamutsi says: Vastaa

      Ja olikin ihan mahtavaa! Nyt vieläpä näyttää siltä, että lapset pääsevät joka kesäiselle mummulareissulleen niin, että me ollaan molemmat lomalla. Ihan epätodellista, sitähän voi tehdä vaikka mitä! 😀
      P.S. Kuva lavuaarikylpemisestä ois kiva! 😉

Vastaa