Koska viimeksi sanoit jollekin jotain ystävällistä?

Eihän tämä enää yllätyksenä tule. Puolivuosittain onnistun keräämään lautaselleni turhan monta projektia yhteen syssyyn ja hetkellisesti iskee epätoivo. Vaikka kyllä mun pitäisi tämä jo osata, useamman vuoden jälkeen. Priorisoida, hinnoitella oikein ja ottaa lepoaikaa silloinkin, kun tekemättömiä töitä on paljon. Mutta kai se kuitenkin vaatii vielä lisävuosia. Oppia nuo kaikki. Viime viikot ovat olleet siis […]

Mietin tossa kerran, että…

… en ole koskaan ollut nukutuksessa. … olen siinäkin suhteessa epätrendikäs, etten voi sietää Aperol Spritzia. … onnellisin hetki viikosta on aktiivisen ja työntäyteisen viikon jälkeinen perjantai-ilta, kun edessä on (jonkun muun) valmistamaa ruokaa, joku hyvä sarja ja vapaa viikonloppu. Niin, ja vieressä perhe. … ananas kuuluu pizzaan ja rusinat maksalaatikkoon. Koska maksalaatikkohan on ihmisravintoa, […]

Olosuhteet vaihtelee, ydin pysyy

Sain eilen yllättäen postia vanhalta ystävältäni. Postilaatikkoon pudotetusta paketista paljastui dvd-levy, jolle ystäväni oli käynyt tallentamassa 90-luvun lopun rakeisen toivekonsertti-videon. Kyseinen video oli muistaakseni osa jotain yläasteen valinnaisen ilmaisutaidon tai äidinkielen kurssia. Me haluttiin tuolloin, herran vuonna 1997, olla tietenkin mahdollisimman edistyksellisiä ja suorittaa annettu tehtävä modernissa muodossa videoitse. Editointiin meillä ei ollut välineitä, taidosta […]

Miksi minä tulen aina itselleni viimeisenä?

Viime viikolla makasin ensimmäistä kertaa ikinä osteopaatin laverilla möyhennettävänä. Kallonpohjan käsittely aiheutti nautinnollista kipua ja rutiseva ranka spontaaneja naurunpyrskähdyksiä. Olin yli puoli vuotta vetkutellut ajan varaamista, kärsinyt kovista päänsäryistä, korvan lukkoisuudesta ja ajoittain jopa nielemisvaikeuksista. Käsittelyn jälkeen oli jotenkin kummallisen helppo hengittää. Seuraavana päivänä astelin ensimmäistä kertaa koskaan sairaalalle polikliiniseen toimenpiteeseen. Vaiva, joka sekin oli […]

Rasvahapot arkijonglöörauksen apuna

Kaupallisessa yhteistyössä Eye q™:n kanssa Tämä syksy on alkanut taas sillä lailla aika perinteisesti: arki kaikkine lieveilmiöineen on pyyhkäissyt koko talouden yli ja tuntuu, että vähän kaikilla on eriasteisia sopeutumisvaikeuksia. Yksi on napannut itselleen jo ensimmäisen syysflunssan, toinen yrittää tasapainoilla koulun ja teatteriharrastuksen välillä ja meikäläinen pyrkii kesän velttoilun jälkeen pitelemään taas kaikkia mahdollisia työ- ja harrastusprojektien […]

Hengitä, itke, naura, siivoa – toista

Alkanut syksy on ollut tunnelmiltaan hyvin ristiriitainen. Menneet viikot on pitäneet sisällään yhtä lailla elämän huippuhetkiä kuin myös sellaisia, jotka jättäisi kaikkein mieluiten kokonaan elämättä. On ollut murhetta ja niitä kuuluisia muuttujia, mutta ennen kaikkea valtavasti huolta. Kun elämä antaa sitruunoita, tulee mietittyä myös sitä, kuinka paljon ja mitä kaikkea itsestään antaa täällä blogissa ja […]

Siunattu hulluus – blogiperhe on parasta, mitä blogin kautta voi saada

Sitä on ihminen siitä hassu, että se joskus tulee ajatelleeksi olevansa jotenkin vääränlainen. Siis tiedättekö, milloin ikäänsä, kokoonsa, ammattiinsa tai vaikka elämänvalintoihinsa nähden. Että pitäisi olla jotenkin parempi ja rauhallisempi, käyttäytyä jollain tavoin ”ikänsä mukaisesti”, tai muuta älytöntä. Mulle kulunut kesä on nostanut moisia fiiliksiä useampaankin kertaan. Meillä on majoittunut ajoittain isojakin nuorisolössejä – ne […]

Kuin jonkun muun elämästä

Tänään on tuntunut kesän viimeiseltä päivältä. Ei kuitenkaan ahdistavalla maailmanlopun tavalla, vaan pikemminkin helpottavasti. Viimeinkin on olo, että pystyn ottamaan vastaan arjen ja makkarasopan, tai jaksan ylipäänsä tehdä muutakin kuin maata kitapurjeet kuivina tuulettimen edessä ja tuijottaa eteeni. Huomisen työpäivän to do -lista ei ahdista, vaan inspiroi. Viikon kuluttua alkava koulu tuo myös osaltaan eloon […]

Kesäolo

Perjantaina nukahdin jo yhdeksän jälkeen illalla ja heräsin seuraavana aamuna melkein 12 tuntia myöhemmin. Iltapäivällä nukahdin sohvalle ja seuraavana yönä uinuin taas vaivoitta melkein kellon ympäri. Torstain tapaturma ehkä pysäytti juuri sopivasti. Vaikkei kyse onneksi sen vakavammasta hommasta ole, jotenkin kiire, paine ja jatkuva syyllisyys helpottivat, kun tämä nyt omalla tavallaan pakottaa hetkeksi hiljentämään. Tarkoituksena […]

… ja sit vielä toinen jalka TUMPS!

Voihan ristuksen morjens, mää vaan sanon. Tiedättekö, kun on elämässä sellaisia isoja juttuja, joita valmistelee pitkään ja hartaasti, jännittää onnistumista ja viettää vähän unettomia öitäkin niiden takia? No mulle sellainen oli torstaina tänne Uuteenkaupunkiin järjestetty bloggaajamatka. Suunnitelmia reissun toteuttamiseksi oltiin tehty jo syksystä saakka, lopullinen päätös sen järjestämisestä tehtiin jo ennen vuodenvaihdetta. Mä toimin itse […]