Kolme hyvää (ja kaunista)

Taisi olla Tiia, joka viikonlopun gaalahulinoissa kertoi lukeneensa Hesarin jutun meidän talosta ja tuli kehaisseeksi vielä, kuinka ihanalta kaikki näytti. Ja tiedättehän te, mitä sellaisiin kehuihin vastataan? No kursailemalla ja vähättelemällä tietenkin. ”Mikä lie joutava satavuotias puutölli”, taisin kuitata vastaukseksi, mutta nauroin toki päälle. Ehän minä nyt tosissani tuommosta. Mutta siihen kuitenkin kiteytyi sellainen harmillisen […]

”Mun kohdalla se oli ihan eri asia” ja muita eroahdistuksen helmiä

Tiedättekö, kun vanhemmuudessa tulee niitä tiettyjä ensimmäisiä kertoja, joiden tietää kyllä jossain vaiheessa tulevan, mutta joihin ei todellisuudessa pysty yhtään valmistautumaan, vaikka olisi niitä olevinaan jo etukäteen hyvissä ajoin mielessään prosessoinut? Ensimmäinen yökylään meno, kesäleirille lähtö, ristiriita kaverin kanssa tai kirkkaalla äänellä kajautettu kirosana ovat ekoja kertoja, joihin ei oikein osaa varautua. Puhumattakaan tyttöjen kanssa […]

Tost vaa kolkkeetkuus

No nyt se on empiirisesti tutkittu! Tämän syväluotaavan, hyvin omakohtaisen tutkimuksen tuloksena totean, että päivälleen kolmenkymmenenkuuden vuoden ikä on sellainen, joka ei ahdista. Ainakaan just mua, ainakaan just nyt. Kirjoitin lauantaiseen paikallislehteen kolumnin, jossa ruodin synnynnäistä taipumustani kriiseilyyn. Vaikka tuo pätkä oli toki aika vahvasti kieli poskessa kirjoitettu, pitää se sisällään myös vahvan totuuden siemenen. […]

Vyötäröön asti jorpakossa

En nyt aio ottaa taas puheeksi ikääntymistä tai ikäkriisiä, koska juuri tällä hetkellä en sellaista myönnä omaavani, mutta jonkinlaisesta kasvusta ajattelin muutaman rivin kirjoittaa. En fyysisestä. Siihen riittää hampparit ja sipsit ilman sen kummempaa ruotimista. Mä istun parhaillaan toista päivää uuden työpöytäni ääressä. Toimiston ikkunasta paistaa kirkkaasti aurinko ja tiedän jo nyt, että kesällä kuivaan […]

Breaking: Mutsi nähty laavumakkaralla!

No okei, makkarassa ei oikeesti oo mitään yllättävää. Mutta että laavulla. Metsässä. Paikassa, jonne kavuttava matka lasketaan kilometreissä, eikä metreissä (niinku vaiks sohvalta jääkaapille, se on henkilökohtaisesti tutumpi reitti), mihin pitää pukea päälle jotain muuta kuin virttyneen kerraston pieruhousut ja, no, olla ulkona. Happea, lunta, puita, juu nou. Kaikkea tervehenkistä. Ja meikäläinen? Jokin ei täsmää. […]

Teini-iässä lapsuusvaiheet kiteytyvät tonnin seteliksi

Miten mä jotenkin ajattelin, että tää homma alkais olla voiton puolella. Että kyllä se tuollainen muutamaa viikkoa vaille 15-vuotias on jo esittänyt väen vängällä useimmat keksittävissä olevat tempaukset, kumonnut kaikki vanhemmuusväittämät ja asettunut tukevasti muun maailman yläpuolelle. Ja toki nämä kaikki onkin hallussa. Mutta teini-ikäisyyden Chuck Norrista en osannut odottaa. Kaiken sen potkuhousupyykin, räkänenien, kuhmuihin […]

Onko hyvä elämä mitattavissa?

Huomasin yksi ilta tuijottavani olohuoneen ikkunasta ulos kimaltavan siniseen pakkassäähän ja miettineeni, että tekisi ihan hirmuisesti mieli ulos. Tuoksuttamaan pakkasta, kuulemaan hangen narahtelu toppakenkien alla, katsomaan kuuraisten ripsien takaa tehtaan piippujen kajoa. Kello oli jo aika paljon ja aamulla odotti aikainen herätys, joten päätin lopulta olla menemättä. Kauhea vähti toppavaatteidenkin kanssa sitten jonkun parinkymmenen minuutin […]

Se sellainen maailman tavallisin ja onnellisin

Joskus se iskee ihan keskellä tuikitavallista maanantaipäivää. Olet aika kiireisen aamupäivän jälkeen viimeistelemässä töitäsi sohvalla, kun mukelot yksi kerrallaan tallustavat vielä ulkovaatteet kahisten ja posket punaisina olohuoneeseen. ”Ai moi! Sä oot kotona!” ne kiljahtaa selvästi ilahtuneina. Ja sen sijaan, että ne ryntäisivät huoneisiinsa suljettujen ovien taakse, ne sulloutuvat kaikki kolme sohvalle viereen. Ne pulputtavat päällekkäin, […]

”Ku ei tikkua ristiin” – Otteita marttyyriäidin päiväkirjasta

Kaikki ne sanoivat, että näin siinä tulisi käymään, mutta en uskonut. ”Minä en taivu”, vakuuttelin pöyhkeästi. Harjoittaisin uraauurtavaa modernia äitiyttä ilman menneiden sukupolvien painolasteja. En ohjeistaisi lapsiani viiskytlukulaisin sananparsin, enkä käyttäisi äitiysnäsäviisastelua, kun ne valittaisivat tylsyyttään. ENPÄ.  Se vaan käy ihan huomaamatta. Tuosta vaan tavallisena tiistai-iltana sitä on yhtäkkiä livauttanut uusia farkkuja kärkkyvälle teinille, että […]

Henkinen kelkka, älä jätä!

Ikä on puhuttanut täällä blogissa(kin) muutamia kertoja. Lähestyvä kolmevitonen pääsi yllättämään ahdistavuudellaan reilu vuosi sitten ja onhan sitä konkreettisia ryppyjä, näppylöitä ja harmaita hiuksiakin ikä jo ehtinyt tuoda tullessaan. Mutta vaikka ikääntyminen on herättänyt monenlaisia mietteitä, pelkojakin, koen kuitenkin jokaisen vuoden vievän itseäni ihmisenä parempaan suuntaan. Jollain tavalla vuosi vuodelta huomaa olevansa rauhallisempi, rennompi, ja […]