Kaupallisessa yhteistyössä BookBeatin kanssa
Mää rakastan kirjoja. Jos en vielä ole sitä siis onnistunut kailottamaan tarpeeksi. Rakastan sitä tunnetta, kun hypistelen vielä avaamatonta opusta käsissäni pohtien, minkälaisen tarinan se kätkee sisäänsä. Rakastan sivujen tuoksua, ensimmäisiä sanoja, sitä hetkeä, kun tajuaa tempautuneensa täysin tarinan vietäväksi ja jopa sitä onttoutta, jonka hyvä kirja jättää jälkeensä.
Lapsena mä olin se höppänä, joka itsekseen höpisten sotki fillarilla kirjastolle ja lainasi repullisen tarinoita kotiin vietäväksi. Muistan ahmineeni Neiti Etsiviä eteisen lattialla, Viisikoita pihakeinussa ja Vihervaaran Annan seikkailuja mökkilaiturilla. Leikkieni ohella kuuntelin puolestaan taukoamatta satukasetteja, erityisesti Bernardin ja Biancan seikkailuja, ja käänsin aina kuuliaisesti sivua, kun nauhurista kuului merkkiääni. Kirjojen kuunteleminen pääsi unohtumaan kuitenkin lapsuuteen, siksi olen erityisen iloinen, että keväällä löysin tieni pitkästä aikaa äänikirjojen maailmaan. Tämä postaus onkin toteutettu yhteistyössä BookBeatin kanssa, joka muuten tarjoaa tämän postauksen myötä uusille tilaajille ilmaisen kokeilukuukauden äänikirjojen parissa. Lisäinfoa löytyy jutun lopusta.
Lukeminen ja kirjat ovat kuuluneet mun elämääni siis aina, ihan pienestä lähtien. Lukumakuni on muuttunut kausittain aina romanttisesta kioskikirjallisuudesta elämäkertoihin ja dekkareista tietokirjoihin. Viime vuosina olen tykännyt aivan erityisesti kotimaisesta kirjallisuudesta, sen sijaan scifit ja kauhut skippaan suosiolla.
Ja kun sanon “tykännyt aivan erityisesti”, tarkoitan nimenomaan, että olen tykännyt lainata kirjoja yöpöydälleni. Siinä niitä saattaa maata korkeakin pino, jota en saa koskaan aikaiseksi meinaa ehtiä korkata. Ihastelen kansia, hypistelen kirjoja ja makustelen jo tarinoita, mutta usein illalla voiton vie kuitenkin joku sarjamaraton. Niin, ja uni.
Muistaakseni joskus täällä manailinkin sitä, että mun on hankala lukea päivisin. En malta pysähtyä ja antaa itselleni aikaa relata kirjan parissa, kun pyykkikone jauhaa kuitenkin jotain kuivumaan laitettavaa, tiskipöytä huutaa armoa astiapinojen alla ja joltain on ihan varmasti joku treenivehje hukassa. Niinpä lukemisesta on tullut katkonaista sivu kerrallaan suorittamista, eikä tarinoiden imuun kyllä ikinä siten pääse. Niin monen monituista kertaa olen joutunut nöyränä palauttamaan kiinnostavan kirjan kesken jääneenä, kun sille ei vaan tunnu olevan aikaa sen enempää arjessa kuin korvien välissäkään. (älkääkä vaan kysykö, miten lukuhaaste voi…)
Keväällä, kun monien vaiheiden jälkeen lopulta lähdettiin Wienin reissuun, päätin vuosikymmenten jälkeen kokeilla, miten “satukasetit”, eli äänikirjat näin aikuisiällä toimisivat. En olisi jaksanut raahata mukaan kirjoja, ja tiesin jo etukäteen, että öinen matkaanlähtö verottaisi myös jaksamista, joten tuskin tulisin mahdollisia kirjoja sitten kuitenkaan edes avaamaan.
Latasin kännykkääni BookBeatin ja lähdin kartoittamaan palvelun kirjatarjontaa. Olin oikeasti aika yllättynyt, kuinka monipuolisesti äänikirjoja oli tarjolla: kaikkea lastenkirjoista suosituimpiin dekkarisarjoihin ja uusimmista kotimaisista tietokirjoiksi luokiteltaviin elämäkertoihin.
Aloitin kuuntelemisen vähän tunnustellen, vain reilun tunnin mittaisella No fear -kirjalla Saara Aallosta – ajattelin, että lyhyt pätkä auttaa totuttelemaan uuteen lukutapaan. Ja kuinka rauhoittavaa, ihanaa ja rentouttavaa se olikaan! Vain minä, tarina ja ääni, ei koripallojoukkueellista pikkupoikia tai lasten matkapahoinvointia aamuöisellä moottoritiellä. Reissuja ajatellen erinomainen toiminto on kirjojen lataaminen laitteelle, eli kuuntelua voi jatkaa myös ilman verkkoyhteyttä. Reilun parin tunnin lentomatkakin sujui kuin siivillä (pun intended) luurit korvilla.
Samaisella reissulla kuuntelin myös Satu Rämön Islantilaisen kodinonnen, ja kun hehkutin äänikirjojen rentouttavaa vaikutusta miehelleni, myös hän innostui kokeilemaan. Minna Passin ja Susanna Reinbothin Keisari Aarnio veikin siipan mennessään siihen malliin, että jopa puheyhteyden luominen kotona alkoi olla hankalaa, kun tyyppi hengaili vallan luurit korvilla.
Tällä hetkellä miehen luureissa on kesken Thomas Eriksonin Idiootit ympärilläni ja mulla puolestaan hurjasti kehuttu (ja ainakin alun perusteella kehunsa myös ansainnut) Maria Veitolan Veitola. Huomaan, että meistä molemmat tarttuu hanakoimmin nimenomaan tietokirjoihin – ne kun tuppaavat jäämään arjen jalkoihin vielä helpommin kuin kaunokirjallisuus.
Parasta äänikirjoissa on niiden rauhoittava ja rentouttava vaikutus. Se, että voi hetkeksi unohtaa kaiken arkisen sotkun ympärillään, sulkea silmät ja vain uppoutua. Toisaalta eilenkin viikkasin puolestaan läjällisen pyykkiä, pyyhin pölyjä ja tiskasin itsensä Maria Veitolan jutellessa korviini. Tuntuu vähän kuin olisi löytänyt kauan kadoksissa olleen satutädin, joka on taas ottanut turvallisti polvelleen ja johdattaa mukanaan toisiin maailmoihin.
Iltaunisille muuten tiedoksi, että palvelussa on myös erittäin kätevä uniajastin, jonka avulla kirjan voi ajastaa päättymään haluamansa ajan kuluttua, jotta seuraavalla kerralla ei tarvitse kelailla ja muistella, missä kohtaa silmät lupsahtivat kiinni.
Myös te blogin lukijat pääsette nyt kokeilemaan BookBeatia maksutta! Uutena tilaajana saat koodilla nakitjamutsikesa2018 jopa kuukauden ilmaista kuunteluaikaa, ja siinä ajassa ehtii muuten kuunnella paljon! Voit aktivoida maksuttoman kuukauden suoraan TÄSTÄ LINKISTÄ. Koodi on voimassa 30.9. asti uusille BookBeatin asiakkaille. Kannattaa ehdottomasti kokeilla!
Tässä vielä muutama mielenkiintoinen poiminta BookBeatista sekä omalle että teidän muiden kuuntelulistoille:
Emelie Schepp: Ikuisesti merkitty, Hidas kuolema ja Valkoiset jäljet
Ihanan nopeaa ja kevyttä dekkaria, joista ensimmäisen olen lukenut ihan “perinteisenä” kirjana. Seuraavat voisin hyvin vaikka kuunnella!
Ulrika Björkstam: Nouse nyt
Erittäin mielenkiintoisen oloinen tositarina naisesta, jonka päälle ihan oikeasti putosi lentokone. Miten sellaisesta voi selvitä?
Margaret Atwood: Orjattaresi
Ei vitsi, juuri katsottiin The Handmaid’s Talen toisen kauden vika jakso ja jäin ihan vierotusoireiseksi. Ehkä alkuperäinen kirja helpottaa.
Elena Ferrante: Napoli-sarja
Ferrantea kehutaan KAIKKIALLA, joten ehkä tätä seuraavaksi?
Anneli Auer: Murhalesken muistelmat
No hei, kiinnostelee!
Suosittelen erittäin lämpimästi kaikkien munkaltaisiani ruuhkalukutoukkia, mutta myös ei niin innokkaita lukijoita testaamaan! Kuukauden kokeilu ei sitouta mihinkään, mutta sen verran on pakko varottaa, että koukkuuntuminen on erittäin mahdollista, jopa todennäköistä.
-Päivi
Yhteistyössä BookBeat
Kiitos, lataan!
Lapsuuden punaiset disney-kasetit ovat minullekin tuttuja. Samoin lainasin lapsena äänikirjoja myös kirjastosta, sillä olin hidas lukemaan.
Omille lapsilleni olen ostanut äänikirjoja cd-levyinä ja niiden parissa on kulunut yhteistä aikaa esimerkiksi autossa. Kun kaikki kuuntelevat samaa, on kokemus yhteinen. Me rosvolat, Tuhannen ja yhden yön sadut, Nils Holgerson, Risto Räppääjä, Kolme iloista rosvoja ja Ella ja kaverit. Aika monta tuntia autoilua 😀
Itse kuuntelen luureilta mielelläni podcasteja, samoin suoria radiolähetyksiä. Esimerkiksi kävelylenkille lähtiessä ne on kivoja, kun tulee vahingossa välillä ihan viihdyttyä liikkeessä 😉
Seuraavaksi aionkin kokeille tätä. Kiitos!
Joo, just ne punaiset! Parhaita!
Meillä on kuopus kuunnellut äänikirjoja ihan valtavia määriä, jo aika pienestä lähtien, ja tykkää kuunnella edelleen. Juuri nuo mainitsemasi kaikki, sekä Pekka Töpöhännät ja Taika Taksiset. Kaikki oikeastaan, mitä kirjaston valikoimista on cd:llä löytynyt.
BookBeatista löytyi paljon sellastakin, mitä mimmi ei ollut vielä kuunnellut, eli tää on käytössä myös naperoilla. Tähän on saatavilla myös perhetili, jos moni innostuu kuuntelemaan, silloin jokaisella perheenjäsenellä on omat tilit, eikä toisen kuuntelu häiritse toista.
Kiva, että kokeilet! Kerro sitten, mitä tykkäät!
Hei!
Kiitos jutusta ja erityisesti tuosta BB-kuukaudesta, sen kävin korjaamassa talteen!
Itse olen ollut äänikirjojen suurkuluttaja vuosia, mutta nämä kuunteluaikaa myyvät palvelut ovat aivan uusia tuttavuuksia minulle. Avauduin aiheesta omassa blogissani aivan juuri, kun sain Storytelin kokeilukuukauden päätokseen. (Jos kiinnostaa, voi kurkata : http://www.kirsinkirjanurkka.fi/2018/07/aanikirjojen-kuuntelun-uudet-tuulet.html). Lisäsin jutun loppuun vinkin, että täältä saa BB-linkin 😀
Jos muuten aloitat tuota Ferrantea, koukutut pian täysin, lupaan sen! Verrattoman raivostuttavaa vatvontaa yhdistettynä taianomaiseen viehätykseen, eli olen välillä raivoissani tarinan henkilöille ja kirjoittajan perusteellisuudelle, mutta pakko on vain jatkaa…
Ihanaa kesää! <3
Voi, onpa kiva, että nappasit kuukauden kokeilun testiin! Ja kiitos myös hyvästä ja kattavasta äänikirja-postauksesta. Tämä on kyllä oikeasti tosi kiva tapa kuluttaa kirjallisuutta ihan perinteisen lukemisen ohella. Mulle on esimerkiksi aina ollut tosi haastavaa lukea useampaa kirjaa samaan aikaan, mutta nyt, kun luen Saara Turusen Rakkaudenhirviötä ja kuuntelen Veitolaa, en koe niiden häiritsevän toisiaan, vaan pystyn keskittymään niihin lomittain. Se on aika kiva juttu!
Kiitokset myös linkityksestä! Lukurikasta kesää! <3
Kiitos koodista! Aloitin Miika Nousiaisen Juurihoidolla, voin suositella. Tarkkanäköistä ja älykästä huumoria, mielenkiintoinen tarina Kadonneen jäljillä -henkeen.
Tykkäsin ihan yllättävän paljon siitä, että mulle luetaan! Oli jotenkin ihanan rentouttavaa. Varsinkin jos vain makasi kuuntelemassa silmät kiinni. Viimeisin kokemus äänikirjoista tosiaan sieltä lapsuudesta.
Hei olepa hyvä! Mä myös pidin hirmuisesti tuosta, että mulle luetaan. Tuli jotenkin turvallinen ja ihanan rento olo.
Juurihoito vois olla muuten just passeli kuunneltuna! Kiitos vinkistä!