Katselin lauantaina hohtavien valkolakkien rivistöä, hallittuja nutturoita ja jännittyneitä hymyjä vastavalmistuneiden kasvoilla. Riemu oli vielä päiväsaikaan hillittyä, mutta helpotuksen saattoi aistia hartioiden asennosta, hämmentyneistä halauksista ja hieman eksyneen oloisista katseista. On hassua, miten kuudentoista vuoden jälkeenkin joka kerta tuona päivänä on helppo palata sen 19-vuotiaan vastalakitetun tytön nahkoihin ja tuntea nuo helpotuksen, hämmennyksen ja haikeuden […]
OMA ELÄMÄ
Oli kesä, oli loma
– Äiti, tehdääks yks haaste? – Ai millanen? – No sellanen, että mä en tekis koko kesänä yhtään kotityötä? Perjantain viiltävä viima vaihtui kuin tilauksesta eilen auringonpaisteeseen ja tenavat riensivät hienojen todistuslappujensa kanssa kesälomille. Syötiin perinteiset lomajätskit, kirmattiin papalle esittelemään nousseita arvosanarivistöjä ja klikkailtiin puhelimista arkiaamujen herätykset veke. Jääkaappi on ladattu täyteen aamu-, ilta- ja […]
Perjantai-illan irralliset
Oli tossa jotain ihan oikeitakin aiheita mielessä, mutta en nyt tässä mielentilassa saanut niistä irti mitään järjellistä, joten päätin ilahduttaa teitä kaikkia kolmea lukijaani (moi äiti!) vaihteeksi nyt ihan tällaisella randomilla shitillä, mikä ei liity mihinkään. Vaikka kuulkaa alkavan kesäkuun kunniaksi. Edellistä samantyylistä, erittäin akateemista ajatuksenvirtaa voi käydä halutessaan lukemassa täältä. No niin. Here goes: […]
Kouluvuosi pulkassa – mitä tarjosivat kakkonen, nelonen ja seiska?
Tähän aikaan vuodesta tulee aina vähän epätodellinen fiilis. Tuntuu, että vasta viime viikolla kirjoittelin muistilistaa kouluvuoden aluksi ja sulattelin kesän jäljiltä ensimmäiset pakastepinaattikeitot arjen alkamisen merkiksi. Nyt kalenteri (ja etenkin lapset) väittääkin, että lukuvuotta on jäljellä enää kahden aamuherätyksen verran. Vaikka itse kesä tuntuu olevan aiheen tiimoilta yhtä myöhäisherännäinen kuin minä, Wilma-viestit kertovat koruttomasti koulun […]
Mitä jos vaan opettelisi olemaan
Viime viikolla pilkkoessani porkkanatikkuja ja kärventäessäni popcornia pienimmän kiharapään kaverisynttäreille, tulin miettineeksi, kuinka loppuun tämä kevät, monen muun vastaavan tapaan, on ehtinyt minut rutistaa. Sen lisäksi, että työrintamalla parsin alkuvuoden kasaan kirjaa, olin mukana hyvin aikaa ja energiaa vievissä kaupungin syntymäpäiväjuhlien valmisteluissa ja tein viestintää useammalle asiakasyritykselle, yritin myös parhaani mukaan kirjoittaa sekä lehteen että […]
Olohuoneen uudet vaatteet
Arvatkaa, montako kertaa olen viime viikkojen aikana itsekseni huokaissut, että kunpa tämä olisi tehty aiemmin? No tosi monta. Mutta, kuten jo pääsiäisen tienoilla teille paljastin, meillä on täällä perheessä sellaista harkitsevaisuutta, jota en onnistu vauhdittamaan, vaikka olisi kuinka vitosta silmässä. Tähän, 1903 rakennettuun kaupunkitaloon muutettiin siis seitsemisen vuotta sitten. Tuolloin pintarempattiin alakertaa ja vähitellen ollaan […]
Lupa näkyä, lupa olla minä
Tiistaina vietettiin Ylen Vaakakapinan inspiroimana upeaa #lupanäkyä -päivää. Idea oli riisua itsensä turhista estoista ja uskaltaa näyttäytyä sellaisena kuin itsestä tuntuu hyvältä, muhkuroista, makkaroista tai arvista riippumatta. Useimmitenhan esteenä on juuri ne omat, itselle asetetut kriteerit, joiden mukaan ei voi pukeutua tiettyyn asuun, koska jalat on vääränlaiset, käsivarret liian paksut tai joku tietty vaate on […]
Nuku pommiin, se helpottaa!
Kuulun siihen nukkujien (tai valvojien..) heimoon, joka ei torkuta. Ikinä. Räväytän silmäni sillä siunaaman sekunnilla auki, kun talouden ensimmäinen herätysääni kilkattaa, oli se sitten tunnin tai kaksi ennen omaa aikatauluani. Stressi astuu kuvaan sillä hetkellä, kun henkilö, jota varten tuo herätys on soittanut, ei ota noustakseen. Tulee ahdistus ja paniikki. Nyt se myöhästyy, onk se […]
Mukit ja Natsi -mutsihommia tunteella ja huumorilla since 2014
Olen tässä kevään aikana ramppaillut muutamassakin tilaisuudessa, jotka enemmän tai vähemmän liittyvät blogin kirjoittamiseen. Usein joku jossain kohtaa heittää kysymyksen, kuinka kauan olen blogia pitänyt. Tässä vaiheessa vedän ensin aina syvään henkeä, koska tarinassa on, mulle kovin tyypilliseen tapaan, aika monta sivujuonta. Siinä missä monet bloggarit ovat jo vuosikausia julkaisseet tietyn aihealueen ympäriltä ja saman […]
…”ja ainiin, se kirja pitää kirjottaa” + arvonta
Viime kesänä muhun oltiin yhteydessä paikallisesta vanhojen talojen yhdistyksestä, Uudenkaupungin Vanhat Talot ry:stä ja kysyttiin, lähtisinkö mukaan kirjaprojektiin. Tunsin porukan entuudestaan ja oltiin viimeksi mukana myös avointen ovien puutalotapahtumassa pari vuotta sitten, joten vastasin aika epäröimättä kyllä. En oikein ollut ihan varma, mihin olin lähdössä, lähinnä odotin kirjoittavani muutamia tekstejä johonkin yhdistyksen keväällä ilmestyvään julkaisuun. […]