Kinnus-rakkautta, työtila ja arvonnan voittaja

kohde

Mun elämään alkaa ehkä pikkuhiljaa löytyä joku rytmi. Yllätyksekseni sain alkuviikon Hesan huinimisreissulla tehtyä vähän jotain töitäkin ja muutenkin tämän viikon oon ollu kovinkin tuottelias. Voi olla, että osa innostumisesta johtuu nyt siitä, että mulla on vihdoin tila, johon on mahdollista mennä tekemään töitä. Ihan hurjan helpottavaa, että näiden nykyisten (sohva, ruokapöytä, kirjasto ja kahvila) lisäksi on ihan oikea työhuone, johon pääsee myös pakoon huushollin sotkua ja oikeesti myös lapsia. Koska let’s face it, työt ja koulusta palaava muksulauma; not a good idea.

Tälle mun normaalisti negatiivis-sävytteiselle ajattelulleni epätyypillisesti olen maailman onnellisin toisestakin asiasta. Helsingin reissun jälkeen päätin marssia kirjakauppaan ja hankkia itselleni Lopotin. En oo ihan varma, olenko täällä blogin puolella kuinka paljon hehkuttanut, mutta Tommi Kinnusen esikoisromaani Neljäntienristeys iski muhun kuin tuhat volttia. Niin käsittämätön aitoa, hienoa ja kaunista kieltä olen lukenut harvassa kirjassa. Rakastin sitä ja oon odottanut tätä uutta jo pitkään. Nyt mulla on se. Nyt mä olen onnellinen. (Luulen muuten, että Tommi Kinnunen kävi meillä, siis mun kotona, viime syksynä, kun meillä oli avoimet ovet. Ja mä en tajunnu sitä silloin! Olisin halunnu yhteiskuvan! Nimmarin! Suudella maata jalkojen alla! DAMN!)

lopotti

lopotti2

Tätä siis täällä. Tavallista ja hyvää. Seuraavat pari päivää on luvassa sen luoka horror-aikatauluja, että yritän olla tän illan ihan tosi zen, koska viikonlopun jälkeen pulssi ei tuu tasaantumaan varmaan viikkoon. Eikä pelkästään siksi, että muksuilla on ensi viikko lomaa…

Iloa ja valoa hei vähän tästä vielä teidänkin elämäänne, nimittäin nyt kun vihdoin muistin, arpasin tossa viime viikkoisen LivBox-kilpailun voittajan! Rumpujen pärinän ja confettisateen saattelemana maaliskuun bloggaajaboxin voitti…. JENNI! Laitan sulle sähköpostia ihan just sillään. ONNEA! (ja vastauksena kysymykseesi; en oo koulun jälkeen tehnyt kosmetologin töitä, se vaan jotenkin jäi)

Mut nyt vähän namastee vaan kaikille ja pitäkää peukkui, että selviän meidän superhyperpäällekkäisyyskukamihinkin-viikonlopusta kunnialla. Peace!

-Päivi

Seuraa meininkejä myös nakkimutsin Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.

It's only fair to share...Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Facebook
Facebook
Pin on Pinterest
Pinterest

Vastaa