Paitsi minä. Mutta en mä mikään reipas olekaan.
Eilen vietettiin lasten kanssa vapaapäivää ja sain jonkun käsittämättömän kohtauksen. Keksin kaivaa esiin remonteista jääneitä tapetinjämiä ja askarrella niistä nuorimmaisen huoneeseen lippuviirin. Joo-o. Lippuviirin.
Jos joku nyt ei sattumalta tiedä, mikä on lippuviiri, niin se on siis pitkä nauha, johon on liimattu/ommeltu kolmion mallisia kankaita tai vaikka nyt sitten tapetinpaloja. Ai miksikö? En yhtään tiedä. Mutta ihan kivan näkösiä ne on. Ainakin mun mielestä.
Vai mitä mieltä olette mun kotikutoisesta, “en koskaan askartele, enkä oo siinä kovin hyvä” -lippuviiristä?
Ihan passaa meille. Vaikka vähän kotikutoinen onkin. Luulen silti, että seuraavan kerran läträän erikeeperillä, kun on askarreltava kutsuja lasten rippijuhliin. Vai kutsutaankohan niihinkin silloin jo somen kautta?
-Päivi-
