Elämys. Uskomaton elämys.
En tiedä, osaanko kuvailla maanantaista Justin Timberlaken 2,5 tunnin superkonserttia mitenkään muuten. Hitit, lavasteet, valot, bändi, coverit, torvet, stage ja täyden Hartwall Arenan täydellinen hurmos on yhtälö, joka ei unohdu koskaan. Käsivarret on edelleen kestokananlihalla ja korvissa tinnittää. Mietin, olenkohan koskaan kokenut vastaavaa. Tuskin.
Sain muutaman kerran ennen keikkaa kuulla epäilevän “oot menossa MIHIN?” -kyselyn, enkä voinut olla paikan päällä miettimättä, että jokaisen kummastelijan olisi pitänyt olla paikalla. Oli sitten JT:n musiikin ystävä, tai ei. Show oli uskomaton. Bändi oli mielettömän hyvä ja voi veljet, että jannu voi laulaa jäähallilliselle väkeä niin hyvässä vireessä!
Ja oman tuotansa lisäksi kuultiin mm. Elvistä ja Justinin musiikillistä isoveljeä (tai iskää?) Michael Jacksonia. Jorailtiin Jungle Boogietakin. Hiottiin, naurettiin, huudettiin, laulettiin. Ennen kaikkea nautittiin.
Kaiken kaikkiaan tämä tyttöjen miniloma oli ihana pako arjesta. Syötiin hyvin, juotiin viiniä, maalattiin huulet, puettiin korkkarit ja jonotettiin grillivaunusta yöpalaa.
Mä olin myös, yllätyksenä ja pyytämättä, vuorokauden kännykkäpaastolla, kun akku simahti ja laturi oli… niin noh, kotona tietenkin. Ystävällä oli onneksi omansa ja kuvat ovat siis häneltä lainattuja. Kiitos, hani!
Niin, että sinä äiti tai iskä siellä, joka mietit, pitäisköhän sitä ottaa pieni irtiotto, lähteä vaikka johonkin, TEE SE! Mene ja koe, hanki muistoja! Jaksaa sitten paremmin taas sitä nakkikastike-arkea.
Koskahan pääsis taas…? 🙂
-Päivi-
Oi ihanuutta! ^_^ Irtiotto tänne, heti! No mahdollisimman pian ainakin. Täytyy järjestää. 🙂
Ehdottomasti kyllä! Mä olisin voinu jäädä vielä fiilistelemään Robbie Williamsitkin tähän perään, mut tulin ny kuitenkin välillä vähän kotiin… 😉
Kiitos sulle, muru! Niin seurasta, nauruista, bongauksista, ranskiksista ja kaikesta muusta, mitä noiden väliin mahtui. Oli huippua! Niin huippua, ettei sitä sanoiksi saa. Mut sä tiedät. 🙂
Niin, mähän taisin lopulta voittaa bongauksen!? Vaikka sä veditkin Isac Elliotit ja lopuksi vielä Loret. Mutta se Jari Tervo… Eiku?! 😀
No siis tietty nyt Jari Tervolla voittaa! 😉 Vaikka epäilen tyypin läsnäoloa tilanteessa, koska en huomannut sitä. En mä kyllä yleensäkään ketään huomaa – saa melkein päin kävellä.
k
Ymmärrän hyvinkin, itse repäisin vuonna 2011 ja lähdin Lontooseen Take Thatin keikalle Wembleylle. Kokemus ja show oli niin mahtava, mä olin keikalla yksin ( mies ei jostain syystä suostunut sinne tulemaan) mutta siellä mä halailin vieressä istuvien brittien kanssa. Se ilta ei unohdu koskaan!
OI! Kuulostaa JUST mahtavalta! Tollasiin fiiliksiin pääsee niin harvoin, että niistä on otettava kaikki irti!
Aamulehti myös hehkutti kyseistä keikkaa. Nyt ihmettelen sitten myös, että miks helvatassa en ollut siellä!? 😀
Se oli mieletön!!! Sun olis pitäny olla!!! 😀