Itsenäisyyspäivän perinteet ovat meidän perheessä sellaisia, jotka vakiintuivat varmaan ihan ensimmäisinä, jo kauan ennen lapsia. Vastarakastuneena alle parikymppisenä janosin ihan omia, kahdenkeskisiä tapoja, joista tulisi aikanaan niitä meidän perheen juttuja. Haudutin riisipuuroa ja keitin elämäni ensimmäisen kerran sekahedelmäsoppaa, ihan vaan meille kahdelle. Samalla päätin, että siitä tulisi meidän, ja meidän tulevan perheen perinne. Ja niin […]
Arkikuva 38/52
Viisihenkisen perheen tavallista arkea. Yksi kuva viikossa, yhden vuoden ajan. Haaste Lähiömutsilta bongattu. Aika kiitää niin järjettömällä vauhdilla, että koko joulukin varmaan menisi ohi vaan ihan perusviikonloppuna, jos nämä lapset ei muistuttelisi piparien leivonnasta, lahjalistoista ja torttutaikinan ostamisesta. Parasta on kuitenkin se, että lasten kanssa leipominen ei ole enää holtitonta taikinoiden viskelyä, lättäämistä ja sottaamista, […]
Yllättävän ahdistava kolmeviis
Olen kertonutkin täällä, että kärsin aivan kammottavasta ikäkriisistä muutama vuosi sitten, siinä kolmenkympin rajapyykin molemmin puolin. Koin jonkinlaista ahdistusta jo pitkään ennen kolmekymppisiäni, mutta jäävuoren huippu koettiin lopulta Hilman, ja etenkin sen lopettamisen myötä. Jos valo olisi tiettyyn suuntaan palanut vihreänä ikäkriisini risteyksessä haahuillessani, olisin varmaan pakannut omaisuuteni rinkkaan ja painunut interrailille. Niin pahasta kriisistä […]
Jesaria näppeihin ja kylmäpussia kankkuun – tädit palloilee ny!
Aiemmin syksyllä kirjoittelinkin täällä, kuinka olin vihdoin löytänyt itselleni ihan ikioman liikuntaharrastuksen. Vuosikausiin en harrastanut mitään vakituista, etenkään liikkumiseen liittyvää, joskin lenkkeilyn makuun onnistuin toisinaan hetkellisesti pääsemään. Kunnes löysin itseni taas hartiat jumissa sohvalta hakkaamasta konetta. Syksyllä avasin (liian) pitkän harkinnan jälkeen suuni ja huhuilin naisporukkaa koripallon pariin. Sekä omaksi että varmasti kaikkien muidenkin yllätykseksi […]
Arkikuva 37/52
Viisihenkisen perheen tavallista arkea. Yksi kuva viikossa, yhden vuoden ajan. Haaste Lähiömutsilta bongattu. Hyvät naiset ja… öh, no pääasiassa varmaan naiset! Tällä päivämäärällä julistan, että jouluun on aikaa enää neljä maanantaita. NELJÄ! Eikä oo kuulkaa hyasinttii, ei lahjaexcelii, eikä viime vuodenvaihteessa alennusmyynneistä hamstrattuja kinkkupusseja. Joulukortit jäänevät tänä vuonnakin lähettämättä ja pukki tilaamatta. Eli siinä mielessä […]
Sanat hukassa
Sain oikein väkisin vääntää itseni kirjautumaan tänne blogiin. En siksi, että blogissa itsessään olisi jotain epämiellyttävää tai vastenmielistä, vaan koska multa on sanat hukassa. En osaa pukea ajatuksiani ymmärrettävään muotoon, kun en oikein edes tiedä, mitä ajattelen. Sanat eivät löydä paikkaansa, tulee vaan tyhjää, keskinkertaista ja ihan suoranaista paskaa. Tämä blogin kirjoittaminen on ollut nämä […]
Äijäs oli asenteesta kiinni
Myönnän. Olen tosi herkästi se, joka käyttää nykyään “asenne”-korttia. Tiedättehän, työt, urheilu, harrastaminen, kotiutuminen, ihmissuhteet. Asenteesta on ihan oikeastikin monessa asiassa kysymys. Ylimielisyys, laiskuus ja aloitekyvyttömyys kun harvoin vievät mitään asiaa oikeaan suuntaan, kun taas tiedän monia hyviä esimerkkejä onnistumisesta, kun taustalla vain on ollut nöyrä, oma-aloitteinen ja innostunut asenne. No niin, jopas on kirkasotsaista […]
Aalloilla siis
Kuten tossa jo eilen ehdin märistä, ainakin meidän perheen arki on useimmiten kamalaa juoksemista ja aikataulutettua oravanpyörää, ja sellaista tuikitarpeellista koko perheen yhteistä oleiluaikaa on aivan hävyttömän vähän. Itse elän jatkuvassa aikatauluttamisen ja spontaanin elelyn välisessä ruuvipenkissä, koska käytännössä arjen sujuminen vaatii valtavasti suunnittelua ja tarkkoja aikatauluja, kun taas luonteeni vaatisi vapautta, aikaa ja spontaaniutta. […]
Arkikuva 36/52
Viisihenkisen perheen tavallista arkea. Yksi kuva viikossa, yhden vuoden ajan. Haaste Lähiömutsilta bongattu. No kun se viime viikko sitten meni kaikilta, myös bloggaamisen osalta, munilleen, niin palataan tähän arkikuva-kantaan kuitenkin nyt, kuvalla nro 36. Mä toisinaan kärsin ihan todella siitä, kuinka vähän yhteistä aikaa meillä perheenä ehtii olemaan. Illat, ja myös viikonloput, todella täyttyvät harrastuksista […]
Anna mamman bailaa
Onhan teille nyt viime päivinä varmasti käynyt selväksi, että äitien ei ole soveliasta somettaa? Saati bailata, panna tai tehdä oikeastaan yhtään mitään muuta kuin rystyset ruvella pestä pentujen nyrkkipyykkejä kivikkoisessa mökkirannassa. Digitalisaatio saati työelämä ylipäänsä eivät koske äitejä, joiden pääasiallinen tehtävä on nyt vaan hoitaa jälkikasvuaan ja antaa perheen isän käydä rauhassa töissä ja toteuttaa […]