Ou nou! Sain kutsun isolle kirkolle muutaman viikon kuluttua pidettävään Suomen ensimmäiseen The Blog Awards Finland -gaalaan (huikeita ehdokkaita, muuten! Käykää äänestämässä!). No siis ihan sikasiistiä, tietenkin! Pääsee tapaamaan bloggaajakollegoja (joitain ihan ekaa kertaa!) ja saa heittää vähän vapaalle. Mut arvatkaa nyt! Pukukoodina on tumma puku, juhlava pukeutuminen, eli käytännössä mekko. Ei parane farmareissa nyt […]
Etsivä löytää. Tai sit just ihan joku muu.

Että mää kärsin. Aina sama homma. Oon kuukauden päivät koittanut etsiä kuulokkeitani. Siis että voisin työmatkoilla (ja niillä mielikuvissani reippailluilla lenkeillä) kuunnella musiikkia. Vaikka matkaa ei työmaallekaan ole kävellen, kuin vartin, tykkään kuunnella muutaman hyvän biisin siinäkin. Mutta ei. Loman jälkeen en löytänyt niitä mistään. Ihan orpona olen tuolla hiekkateillä madellut. Puhellut itsekseni ja sisäisesti […]
Työn ohessa

Nyt on hankalaa. Epätoivoista. Säälittävääkin jopa. Tämä meidän vanhusten opiskelu, nimittäin! Kuten tossa kesällä teille jo väläyttelinkin, meillä majailee tällä hetkellä kokonaista viisi opiskelijaa. Tai no, kolme on vielä noita peruskouluipanoita ja sit ollaan me vanhukset, jotka yritetään muka pysyä maailmanmenossa mukana sivistämällä itseämme. Se, miksi se on tehtävä juuri samaan aikaan, on ihan helvetin […]
Koti

“Älä rakastu seiniin”, sanotaan. Ja koti on siellä missä sydän on. Ja missä on perhe, tai ne tärkeimmät ihmiset. Ja näinhän se onkin. Mutta mä myönnän myös rakastuneeni näihin meidän kodin seiniin. Tähän paikkaan. En usko, että mikään paikka voisi tuntua näin kodilta, paitsi ehkä synnyinkotini tuossa parin kilometrin päässä. Tosin siitäkään en tiedä, kun […]
Sillä lailla

Tää on ollu sellanen supervanhemmuusviikko. Just sellanen, jota helmikorvakorukotiäidit paheksuu. Vetää miinuksia pieneen punaiseen kirjaan, naksauttelee kieltään ja voivottelee. Ja minä yritän epätoivoisesti jostain taustalta kiljua, että mää oon oikeesti ihan hyvä, emmä yleensä oo tällanen. Ja silti ne korvismuijat vaan puistelee päätään. Piti tuo vanhimmainen ilmoittaa tanssitunneille. Siihen oikeastaan ainoaan ryhmään, joka tästä kaupungista […]
Koska minä olen parempi ihminen
Kun te siellä kannatatte niitä mamuja, minä olen huolissani lapsista ja vanhuksista. Niistä suomalaisista. Kun te harmittelette lasten vaippoihin kuluvaa rahamäärää, minä säästän niin rahaa kuin luontoakin ripustamalla narulle kestovaippoja. Kun te nillitätte arkiruljanssianne, minä tipautan teidät maan pinnalle kertomalla omista, varmasti tärkeämmistä ongelmistani. Kun te valitatte pienyrittäjyyden rankkuudesta, minä muistutan yrittäjän vapaudesta ja korkeasta […]
Kuistin syystunnelmia

Ajattelin ensin napata luonnoksista ihan oikean aiheen, mutta tajusin olevani täysin turta. Suru, pelko ja huoli eivät riitä kuvaamaan viime aikojen tuntoja. En saa kirjoitettua ulos ahdistustani rikki menneestä ihmisyydestä. Ainakaan tänään. Pysytellään nyt siis ainakin vielä kepeämmissä aiheissa. Mennään kuistille. Tähän kesähuoneeseen ihastuin talossa ensimmäisenä. Tuolloin kuisti oli vielä kauttaaltaan tummuneen männyn värinen, mutta […]
Ollaan vain

Nyt voi aika rehellisesti sanoa, että väsyttää. Tai paremminkin uuvuttaa. Eipä kovin usein ole käynyt yhden viikonlopun aikana liki tuhatta vierasta (jos edes koskaan yhteensä). Molempien päivien päätteeksi kitalaki oli kuin santapaperia ja jalat ei enää meinanneet kantaa. Eilen juostiin päivän päätteeksi vielä suoraan yhdessä muiden korisvanhempien kanssa järjestettyyn kisakatsomoon ja illalla oli kyllä aika […]
Valmiina ollaan

Kuten varmaan on ollut luettavissa, tämä on ollut aikamoinen viikko. Jostain kummasta olen saanut haalittua samalle viikolle niin paljon ohjelmaa, tekemistä, valmistelemista ja järjestelemistä, että muutama aika syvä epätoivon hetkikin on viime päiviin mahtunut. Jollain ihmeen kaupalla asiat järjestyy kuitenkin aina jotenkin. Meilläkin jäi monta maalipurkillista ja nakuttelua vaille, mutta kun aikaa ei ole rajattomasti, […]
Iltaviini ja arvonnan voittaja

No tämä oli… erilainen päivä. Siis lähinnä siinä, että vaihdoin suklaan suosiolla viiniin. Ja itkeä täräytin (kahtesti) kun mistään ei tule valmista ja blaablaa. Jännästi toi viini kyllä hiukan heti kevensi ahdistusta… Tosin ensimmäinen lasillinen meni haaskuun, kun jätin sen erehdyksissä hetkeksi vartioimatta ja saatanan banaanikärpäset muutti sinne välittömästi asumaan. Toisen lasillisen tajusin juoda nopeammin… […]