Kunnon bloggarin tapaan alan olla vuosittaisen blogikriisin partaalla. Kirjoittamista en lopeta, en kai enää osaisikaan, mutta aina toisinaan mietin miksi ja kenelle kirjoitan. Tietysti ajatuksissa pyörii myös se, mistä kirjoitan. Kenestä kirjoitan. Mihin tai kehen vedän rajan? En voi väittää, etteikö blogi olisi vuosien varrella muuttunut. Sisustusblogista on tullut enemmänkin… niin mikä? Elämäblogi? Perheblogi? Sekametelisoppa? […]
What a day!
Hulvattomat 12 tuntia rautakauppamukavaa tälle päivälle, mutta ei haittaa, kun se sai viettää näin mahtavassa seurassa! Tällaisten päivien avulla jaksaa taas painaa sitä tavallista arkea, oli niin virkistävää! Ja hei, toi Teuvo on vielä pöllömpi ku mää! Puss och kram, nyt mä vetäydyn yöpuulle. -Päivi-
Lämmitysaika aka. kun nurkista romanttisesti tuulee.
Mä tunsin sen. Lämpimän ja ihanan kesän jälkeen nenänpää on ensi kertaa jäässä ja varpaat tuntuu kohmeisilta. Sisällä torpassa. Alkaa vähän ärsyttää. Paleleekin valmiiksi. Tuolta se tulla taapertaa, pitkä ja helkkarin kylmä talvi, eikä siinä rouvan tuikuttelut paljon taida lämmittää. Ja voi, kuinka romanttiselta alunperin juuri talvet vanhassa talossa tuntuivatkaan. No, siinä vaiheessa kun pissi […]
Vuosien tauon jälkeen…
Vuosia mä olen tätä odottanut, tästä haaveillut ja tätä miettinyt. Nyt päällimmäisenä tunteena on jännitys, jopa pelko. Miksi mä aina menen lupautumaan kaikkeen, enhän mä enää ole nuori ja näppärä. Jospa se oli aikanaan vaan sitä teini-iän haihattelua, ei mulla oikeastaan mitään lahjoja taida olla. Sitäpaitsi, tulevien viikkojen aikataulut hirvittää ihan tosissaan. Mutta kun… se […]
Äitejä ja tyttäriä.
Lupasin ja vannoin. Jos minusta tulee sekä tytön että pojan äiti, kohtelen heitä täysin samalla tavoin. Tasavertaisesti. Odotan heiltä saman verran. En ole epäreilu. En odota tytöstä emäntää ja pojasta autonkorjaajaa. En. Koin itse teini-ikäisenä, että kohdallani pätivät huomattavasti tiukemmat säännöt, kuin isoveljelläni. Odotettiin siisteyttä, täsmällisyyttä, asiallista käytöstä ja sitä, että asiat oli jämptillä tolalla. […]
Koululiikunta yllätti vanhemmat.
Tapahtui eräänä iltana lasten nukkumaanmenon jälkeen, talon jo hiljennyttyä. Yläkerran portailta kuuluu hiljaiset askeleet ja pieni pörröinen pää kuiskaa varovasti “meillon muuten huomenna luistelua…”. Ensimmäinen kirosana lipsahtaa vaistomaisesti. Miten nyt jo? Oliko siitä muka Wilmassa, onko kukaan ylipäätään käynyt lukemassa sitä? Missä ne luistimet on? Onko sillä edes luistimia? Minkä kokoiset ne on? Mistä me […]
Pidä kii.
Olen siitä onnekkaassa asemassa, että mulla on aikalailla tuttuja, paljon kavereita ja muutama tärkeä sydänystävä. Tänään näin rakkaimmista ystävistäni yhden, yli vuoden tauon jälkeen. Kun juttua jatkettiin kohtaamishetkellä lähes samasta kohdasta, kuin erotessamme toissakesänä, mietin itsekseni kuinka hienoa on, että elämääni on tupsahtanut, ja jäänyt, näitä ihmisiä. Joiden kanssa synkkaa jollain selittämättömällä tasolla. Nämä sydänystävät […]
Huono päivä, kaatuneet puustit.
Sitten on huonoja päiviä. Niitä, kun kaikki ärsyttää. Kahvi kaatuu ohi mukin, tavarat putoilee käsistä, pienin huutaa aina väärästä kerroksesta pyyhkimään ja lopulta otsasuoni pullottaa kuin Hunks -tanssijan topattu etumus. Kun kaikki menee päin mäntyä, kehotetaan paistamaan pannukakku. Koska haluan olla vastarannan kiiski, päätin kuitenkin leipoa korvapuusteja. No olipa hyvä idea. Kanelit pitkin tasoja, raesokerikuorrute […]
Projekti VILLASUKKA, ensimmäinen osaottelu.
Ensimmäinen osaottelu oli kyllä oikeasti se, että sain silmukat ylipäätään puikoille. Mutta puikoilla ne on. Varresta tuli tietysti vähän pitkänlainen, koska yritin viimeiseen asti välttää sen pirun kantapään aloittamista. Mutta koska en kuitenkaan reisiin asti lämmitystä villasukista kaipaa, oli kantapäähommiin vaan tartuttava lopulta. Yllätyksekseni ymmärsin jopa ohjeista jotain! Ehkä koska kyseiset ohjeet oli kirjailtu siten, […]
Keltaista, mustaa… syksyä.
Pohdittiin eräs päivä töissä, että sisustaminen on varmaan jonkin verran muuttunut meidän lapsuudesta. Vielä 90 -luvulla oli enemmän sääntö kuin poikkeus vaihtaa jouluksi niin matot, kuin verhotkin, liinoista puhumattakaan. Oli kesäverhot, syysmatot, pääsiäisliinat. Mä koitin pitää vielä jonkin aikaa ensimmäisessä omassa kodissani näitä perinteitä yllä. Lopulta lasten ja kiireen myötä juhlapyhien sisustelukin muutti muotoaan. Edelleen […]
