No okei, makkarassa ei oikeesti oo mitään yllättävää. Mutta että laavulla. Metsässä. Paikassa, jonne kavuttava matka lasketaan kilometreissä, eikä metreissä (niinku vaiks sohvalta jääkaapille, se on henkilökohtaisesti tutumpi reitti), mihin pitää pukea päälle jotain muuta kuin virttyneen kerraston pieruhousut ja, no, olla ulkona. Happea, lunta, puita, juu nou. Kaikkea tervehenkistä. Ja meikäläinen? Jokin ei täsmää. […]
minä itse
Teini-iässä lapsuusvaiheet kiteytyvät tonnin seteliksi
Miten mä jotenkin ajattelin, että tää homma alkais olla voiton puolella. Että kyllä se tuollainen muutamaa viikkoa vaille 15-vuotias on jo esittänyt väen vängällä useimmat keksittävissä olevat tempaukset, kumonnut kaikki vanhemmuusväittämät ja asettunut tukevasti muun maailman yläpuolelle. Ja toki nämä kaikki onkin hallussa. Mutta teini-ikäisyyden Chuck Norrista en osannut odottaa. Kaiken sen potkuhousupyykin, räkänenien, kuhmuihin […]
Onko hyvä elämä mitattavissa?
Huomasin yksi ilta tuijottavani olohuoneen ikkunasta ulos kimaltavan siniseen pakkassäähän ja miettineeni, että tekisi ihan hirmuisesti mieli ulos. Tuoksuttamaan pakkasta, kuulemaan hangen narahtelu toppakenkien alla, katsomaan kuuraisten ripsien takaa tehtaan piippujen kajoa. Kello oli jo aika paljon ja aamulla odotti aikainen herätys, joten päätin lopulta olla menemättä. Kauhea vähti toppavaatteidenkin kanssa sitten jonkun parinkymmenen minuutin […]
Se sellainen maailman tavallisin ja onnellisin
Joskus se iskee ihan keskellä tuikitavallista maanantaipäivää. Olet aika kiireisen aamupäivän jälkeen viimeistelemässä töitäsi sohvalla, kun mukelot yksi kerrallaan tallustavat vielä ulkovaatteet kahisten ja posket punaisina olohuoneeseen. “Ai moi! Sä oot kotona!” ne kiljahtaa selvästi ilahtuneina. Ja sen sijaan, että ne ryntäisivät huoneisiinsa suljettujen ovien taakse, ne sulloutuvat kaikki kolme sohvalle viereen. Ne pulputtavat päällekkäin, […]
“Ku ei tikkua ristiin” – Otteita marttyyriäidin päiväkirjasta
Kaikki ne sanoivat, että näin siinä tulisi käymään, mutta en uskonut. “Minä en taivu”, vakuuttelin pöyhkeästi. Harjoittaisin uraauurtavaa modernia äitiyttä ilman menneiden sukupolvien painolasteja. En ohjeistaisi lapsiani viiskytlukulaisin sananparsin, enkä käyttäisi äitiysnäsäviisastelua, kun ne valittaisivat tylsyyttään. ENPÄ. Se vaan käy ihan huomaamatta. Tuosta vaan tavallisena tiistai-iltana sitä on yhtäkkiä livauttanut uusia farkkuja kärkkyvälle teinille, että […]
Henkinen kelkka, älä jätä!
Ikä on puhuttanut täällä blogissa(kin) muutamia kertoja. Lähestyvä kolmevitonen pääsi yllättämään ahdistavuudellaan reilu vuosi sitten ja onhan sitä konkreettisia ryppyjä, näppylöitä ja harmaita hiuksiakin ikä jo ehtinyt tuoda tullessaan. Mutta vaikka ikääntyminen on herättänyt monenlaisia mietteitä, pelkojakin, koen kuitenkin jokaisen vuoden vievän itseäni ihmisenä parempaan suuntaan. Jollain tavalla vuosi vuodelta huomaa olevansa rauhallisempi, rennompi, ja […]
Heikko valo
Oi, ihana tammikuu. Tämä on mulle perinteisesti se kaikkein hankalin aika vuodesta. Kun loppuvuoden juhlakausi on ohi, tammikuinen arkeen laskeutuminen tuntuu joka vuosi poikkeuksetta ankealta. Taivas on matalalla. On kylmää, märkää ja rähmäistä. Eikä kyse ole siitä, ettenkö taistelisi. Imen monivitamiinia poreena, deetä suihkeena ja sesonkiappelsiineja kaksin käsin. Ja mää nukun. Ette tiedä, kuinka paljon […]
On ihan ok näyttää pettymyksensä – aikuisenakin
Katselin yksi ilta Yle Areenasta Urheilu-Suomi -dokkarisarjaa, jonka aiheena olivat tappiot ja häviäminen. Ikäni urheilua seuranneena pystyin kaivamaan muistijäljen monesta jaksossa esitetystä pettymyksestä ja koin vieläkin tuskaisia hetkiä katsellessani uusintana Suomen lätkämaajoukkueen karvasta tappiota Ruotsia vastaan. Kun johdettiin 5-1 ja hävittiin lopulta 5-6. Muistatte varmaan. Mutta erityisesti yksi asia tuosta jaksosta jäi mieleen. Kun painija […]
Kun minusta tulee äiti…
Viisitoista vuotta sitten tähän aikaan hypistelin esikoislapseni äitiyspakkausta. Pesin ja viikkasin kummallisia yleiskeltaisia potkuhousuja, koetyöntelin tummansinisiä vaunuja olohuoneessa ja desinfioin valmiiksi tutteja ja pulloja. Esikoisen laskettuun aikaan oli toki vielä kolme kuukautta matkaa ja sitä ennen järjestettävänä yhdet häät, häämatka ja muutto, mutta halusin olla mahdollisimman valmis äitiyteen mahdollisimman varhain. Ihan niinkuin siihen voisi potkupukuja […]
Hyllynlämmittäjä 2018
Juuri, kun pääsin kovaan ääneen lupaamasta, että en kyllä tee mitään lupauksia uudelle vuodelle, silmiini osui niin mun näköinen haaste tulevaksi vuodeksi, että siihen on lähes välttämätöntä tarttua. Tosin, samaan aikaan, kun hihkun innosta suunnitellessani haasteen sisältöä, tiedän, että tämä on juuri niitä villasukkia ja kummilasten muistamisia, jotka ovat aiemminkin jääneet kesken. Mutta koska olen […]