Arkikuva 22/52

arkikala

Viisihenkisen perheen tavallista arkea. Yksi kuva viikossa, yhden vuoden ajan. Haaste Lähiömutsilta bongattu. 

Tämä kesä on ollut jotenkin erittäin hyvällä tavalla sellainen perusasioiden kesä. Mä olen aina vannonut lasten kanssa perustekemisen ja myös tekemättömyyden nimiin ja ollut sitä mieltä, että hyvä elämä ei vaadi jatkuvaa pyöritystä tai elämyksellisyyttä, vaan ehkä pikemminkin päinvastoin. Mulle on kasvatuksellisesti tärkeämpää kasvattaa lapsille juuret rauhoittumalla ja olemalla läsnä ja myös paikoillaan, kuin viedä heitä jamboreesta toiseen.

Viime viikonlopun Tampereen reissu, loman päättyminen ja arkeen palaaminen imivät koko porukalta mehuja aika lailla. Tälle viikonlopulle suunnitellut pihajuhlat päädyttiin lopulta perumaan liian monen päällekkäisyyden, töiden ja ihan kyllä myös väsähdyksen takia. Tarvittiin koko porukka ihan vaan sitä koko perheen yhteistä kotiaikaa. Ollaan tehty yhdessä ruokaa, tuijotettu urheilua ja pelleilty. Tänään lähdettiin pienten kanssa onkimaan, ensimmäistä kertaa oikeastaan ikinä. Meri liplatti, aurinko paistoi ja affenat söi. Oli ehkä yksi kesän parhaista parituntisista.

Välillä harmittaa ja tunnen vähän syyllisyyttäkin siitä, etten ole voinut tarjota lapsille suuria elämyksiä tai saanut vielä koskaan kerättyä tarpeeksi hilloa vaikkapa koko perheen ulkomaanmatkaan. Huvipuistorahatkin säästetään mieluummin syksyn harrastusmaksuja varten. Olkoon silti kuinka laimeaa tahansa, olen tosi onnellinen, että muksut arvostavat ja ilahtuvat myös ihan näistä tavallisista, yhteisistä puuhista. Siitä, kun äiti heittäytyy hyppäämään laiturin päästä niiden kanssa pommin tai ongenkoho uppoaa pinnan alle ja koukussa sätkii ahven.

Tämä kesä on myös opettanut, että sen kiireisimmänkin arjen keskelle on raivattava ihan tavallista, yhteistä perheaikaa. Koska mikään ei ole tärkeämpää ja voimaannuttavampaa, kuin se.

-Päivi

It's only fair to share...Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Facebook
Facebook
Pin on Pinterest
Pinterest

11 Replies to “Arkikuva 22/52”

  1. Aamen! Tässä just mökillä mietin miten hienoa oli lapsena käydä mummon kanssa ennen saunaa iltasoudulla, kun oli tyyntä ja vesi liplatti. Tai kun isän kanssa käytiin veneretkellä. Tai kun uitiin lämpiminä päivinä koko ajan. Tai kun sai aamulla maata sängyssä ja lukea niin pitkään kuin halusi. Yksinkertaisista asioista ne onnen hetket muodostuu ja hienot muistot. Harmi kun ei ole ketään joille näitä asioita jakaisi.

    1. nakitjamutsi says: Vastaa

      Oi, juuri nuo mullekin on jäänyt mieleen. Aikaiset aamu-uinnit hiljaisella järvellä ja kuuman saunan jälkeiset mansikkakakkukahvit. <3

  2. Juurikin näin! Viime kesänä kierrettiin lapsen kanssa muutamia kotimaan perhekohteita kuten Särkänniemi, Muumimaailma ja Korkeasaari sekä tehtiin risteily ruotsinlaivalla. Ainoa asia mitä lapsi koko kesän ajan toivoi, oli retki lähirannalle uimaan, jota jouduttiin lykkäämään säiden vuoksi ihan loppukesään. Ja vielä silloinkin tutistiin hampaat kalisten rannalla. Eli ne pienet asiat!

    1. nakitjamutsi says: Vastaa

      Jep, ihan tuttua. Mekin yksi vuosi oltiin Ahvenanmaalla, mikä oli ihan mahtava reissu, mutta tärkeintä lapsille tuolloinkin oli se, kun oltiin siellä mökillä yhdessä ja saunottiin ja uitiin.

  3. Olen samaa mieltä kanssasi, mutta silti sitä toivoisi, että voisi joskus viedä lapsensa edes laivalle tai käydä ulkona syömässä.
    Nykyään kun kaikilla on pelit ja vehkeet, niin ulkopuoliseksi siinä kaveriporukassa jää. Nyt murehdin, kun lapsen kaverit ajavat mopokortteja ja itsellä ei ole siihen varaa ja lapsi kyselee voidaanko hänet myös sinne ilmoittaa.
    En jaksa uskoa, että teinini arvostaa vielä vuosiin lapsuuden yhteisiä juttuja, kun tässä tilanteessa jää paitsi lähes tulkoon kaikesta.

    1. nakitjamutsi says: Vastaa

      Tuo ei ole kyllä kivaa ja toisinaan tuttua meillekin. Yrittäjävuosien velkoja maksellaan vieläkin ja rahaa harvoin on ylimääräistä, joten ymmärrän sua. Halaus.

  4. Susanna says: Vastaa

    Just näin! Meidän poikien paras lintsi oli tänä kesänä kolmen päivän reissu maatilalle. Oli lehmiä, koira, traktori ja muita koneita. Pihasauna ja mitäs laitteita vielä. Näkivät mistä se ruoka tulee. Ja äiti tapasi pitkästä aikas rakasta ystäväänsä.

    1. nakitjamutsi says: Vastaa

      Kuulostaa täydelliseltä reissulta! <3

  5. Toveri olet oikeilla jäljillä. Mä luulen et meidän lapset olis voineet nauttia tänä kesänä enemmänkin sellaisesta kivasta yhteisestä tekemisestä. Siis koko perheen voimin. Joutuivat lähinnä tyytymään väsyneeseen äitiin, jonka kanssa tehtiin satunnaisia rantareissuja ja muuten pyörittiin kotikulmilla. Mökkireissut isovanhempien kanssa oli varmaan myös kesän parasta antia.

    Me ollaan varmasti tehty lasten kanssa myös niitä ”kalliitakin” juttuja kuluneina vuosina, mutta usein niin, että toinen aikuinen menee jonnekin yhden lapsen kanssa (laatuaikaa plääplääplää), jolloin myös kokonaiskustannukset jää pienemmiksi. Ja sniidua tai ei niin monesti vaikka leffaan mennessä on mukana omat herkut, jotka ostettu kaupasta, eikä kalliilla teatterin kioskista. Sirkuksesta ei osteta värikkäitä propelleja tai mitään muutakaan sälää, vaan katsotaan esitystä. Yleisellä tasolla oon säästäväinen esim. vaatehankintojen suhteen, ostan käytettynä lähes kaiken. Myöskään itseeni en säännöllisesti panosta, kosmetiikkahankintojen tms.
    muodossa. 😉 Reissataan varmaan joka vuosi koko perheen kera, sekä miehen kanssa kaksin, mutta lomailukin on luonnostaan meille sellaista, ettei sieltä tarvitse rahdata puolta laukullista ”tuliaisia”.
    Tällaiseen perusduunariluokkaan kuuluvana sapettaakin taas meidän talouden ostovoiman heikentyminen jahka ne surullisen kuuluisat säästöpäätökset astuu voimaan. Kaupunkikin on säästöpaineissaan päättänyt alkaa periä vuokraa koulujen liikuntasalien käytöstä. Eli harrastusmaksut nousee kertaheitolla jopa 200 euroa. Tuntuu taas niin raivostuttavalta ja turhauttavalta, kun koen vahvasti että taas säästetään väärästä päästä. Tää teksti lähti tässä illanvilakassa ny ihan lapasesta, hah.

    1. nakitjamutsi says: Vastaa

      Siis mitä, eikö teillä oo salivuorot maksaneet aiemmin?! Meillä kyllä. Tosin tiedän, että harrastusmaksut on muuten huomattavasti alhaisemmat, joten en valita. Mutta tollanen parin sadan nousu tuntuu kyllä kerralla aika messevästi. Meilläkin maksut nousee ja tulee vielä toinen peluri tuosta nuorimmaisesta, joten viime vuoteen verrattuna harrastusmaksut yli tuplaantuu. Siksi ei Lintsiä tänä kesänä.

  6. ”on kasvatuksellisesti tärkeämpää kasvattaa lapsille juuret rauhoittumalla ja olemalla läsnä ja myös paikoillaan, kuin viedä heitä jamboreesta toiseen.”
    Ehkä paras ikinä!

    Vaan eipä sillä, kohtuus kai tässäkin.
    Ei huvipuistoretki kenenkään kasvatusta pilaa, eikä varmasti retken puuttuminenkaan.
    Itse olen yrittänyt kuunnella kesäloman suunnittelussa lasten omia toiveita. Lähinnä ne ovat niitä öitä teltassa ja uimarantaretkiä. Ja jos minulla on mahdollista ollut jotain hyvää myös muille jakaa, olen sen yrittänyt tehdä. Ottaa vaikka sen kaverin matkaan meidänkin retkelle.

Vastaa