Kolmeviis on just passeli

Vajaa vuosi sitten pysähdyin miettimään (taas) elämääni ja fiilistäni suurennuslasin kanssa. Edessä häämöttävä kolmenkymmenenviiden vuoden rajapyykki sai pohtimaan, kuinka pidin itsestäni liian huonosti huolta. Päättäväisesti kirjoitin olevani tuona tulevana maaliskuisena päivänä vihdoin paras versio itsestäni.

No, Päivi, menikö kuinka hyvin? Ei nyt varsinaisesti suunnitelmien mukaan ainakaan. Töiden vähentämisen sijaan olen tiristänyt vielä hieman lisää kaasua, syömiset on vähän mitä sattuu, enkä todellakaan suunnitellut istahtavani ensimmäiseen terapiasessiooni synttäripäiväni kynnyksellä.

Toisaalta olen vuosikausien jälkeen löytänyt itselleni mieluista liikuntaa, ja vihdoin tähän ikään mennessä uskaltanut ottaa vastaan apua ja vihdoin tajunnut, ettei mikään kruunu kiillotu, vaikka yksin yrittäisi selvitä. Ja jälleen kerran, voin olla myös järjettömän onnellinen siitä, että töitä riittää ja saan olla mukana hienoissa projekteissa. Saan kirjoittaa tosi monipuolisia ja kivoja lehtijuttuja, tuottaa some-sisältöjä ja te jaksatte edelleen hengata mukana blogissa, vaikka aika raskas alkuvuosi on väkisin näkynyt täälläkin. Ensimmäinen kirjoittamani kirja menee painoon huomenaamuna, vuorokauden 35-vuotispäiväni jälkeen. Asiat voisivat oikeasti olla tosi paljon huonomminkin.

kolmeviis2

Mietin eilen myös, mitä kaikkea olen ehtinyt jo tähän ikään mennessä saada aikaan. Kolme huikeaa muksua, jotka ovat jo kaikki ainakin puolittain ihmisen iässä. Unelmatalo ja aviomies, joka on juuri oikea avain mun lukkooni. Lukio-opinnot vieraalla paikkakunnalla. Lukuisia kesä- ja pätkätöitä Särkänniemestä päiväkotiin ja porrassiivouksesta kaalipellolle. Kosmetologin paperit. Töitä Stockmannilla, rautakaupassa ja uimahallilla. Oma kauppa. Markkinointiviestinnän oppisopimus. Unelmahommat sisällöntuotannossa. Kolmospalkinto IBA-blogigaalan viihdyttävin -kategoriassa. Matkoja, ystäviä ja kokemuksia, vaikka muille jakaa.

Vaikka viime aikoina pinnalla ovat olleet ne vähän vaikeammat ajat ja ajatukset, elämä on oikeasti ollut mulle myös todella hyvä. Ja vaikka väsymys painaa nytkin, jaksan silti uskoa, että kaikki on edelleen mahdollista ja voin saavuttaa mitä vain, kun vaan jaksan seurata unelmiani, ja pitää fokuksen nimenomaan siinä, minkä osaan ja mitä haluan tehdä.

Perjantain tatuointireissulla käsivarteen raapustettiin teksti ikiaikaisesta lempielokuvastani Tuulen Viemää. Teksti kuvastakoon asennettani kaikkea vähemmän tärkeää kohtaan elämäni seuraavat 35 vuotta. Johtava ajatus on keskittyä olennaiseen ja haistattaa turhille aika- ja ajatussyöpöille pitkät. Koska

Frankly, my dear, I don’t give a damn. 

kolmeviis

Kaiken kaikkiaan olo on nyt ihan hyvä. Parempi. Toiveikkaampi. En ole ehkä skarpannut elintavoissa, mutta kunhan saan vähitellen ajatukseni järjestykseen, uskon, että kaikki muukin hyvä seuraa vielä perässä ennemmin tai myöhemmin.

Nyt suunnistan kohti elämäni seuraavia 35 vuotta pienin askelin, opettelemalla perusasioita. Kieltäytymistä, itsestä huolehtimista, töistä irtautumista ja vapaan pitämistä. Mutta ensin otan palan perheen poikien leipomaa synttärikakkua.

Ja eiköhän noiden perusjuttujen jälkeen ehditä saada vielä jotain eeppistäkin aikaiseksi!

-Päivi

It's only fair to share...Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Facebook
Facebook
Pin on Pinterest
Pinterest

9 Replies to “Kolmeviis on just passeli”

  1. Onnea ponnea vielä kerran 🙂 On se Kotta vaan aikamoinen taiteilija 🙂 Tuo fontti on ihan super. Ja mitä kirjaan tulee taidan näin vuotta vaille 50vee sanoa notta se pitää hankkia <3 Iloa ja valoa elämääsi <3 Sille vanhimmalle lapsellesi voisit kertoa minulta terkkuja <3

    1. nakitjamutsi says: Vastaa

      Kotta on ihan paras! Ja niin mukavakin vielä. 🙂

      Kiitti paljon, Manta, kerrotaan terkut!

  2. Onnittelut!
    35 vuotta ja yhä hengissä.

    1. nakitjamutsi says: Vastaa

      Jes! Kyllä siinä on jo yksi tavoite saavutettuna. Kiitos!

  3. Moi! Löysin blogisi ensi kertaa ja harmittaa, että vasta nyt. Hetki kestää kahlatessa vanhoja postauksia läpi, koska tapasi kirjoittaa on niin koukuttava. Kuinka paljon elämänmakua kaikkine sävyineen postauksiisi mahtuukaan! Hieno tuo tatuointi, toi paikka on tosi kiva, täytyisi vaan olla juuri tommoinen omannäköinen idea siihen. 🙂
    Onnea ja aurinkoa päiviisi!
    http://viivyvierellain.blogspot.fi/

    1. nakitjamutsi says: Vastaa

      Voi hitsi, kiitos mahtavasta kommentista! Onpa kiva kuulla, että löysit messiin, tervetuloa! 🙂

  4. Näin eka kuvan tosta sun tatuoinnista Instagramissa ja ihmettelin, että mikä ihmeen 35 vuotta, että ootko päättäny että olet vaan 35 vuotta enää :’D mut hah, nyt tää asia selvis.
    P.S. Mikä kirja? :O

    1. nakitjamutsi says: Vastaa

      Hahaha, joo! Toivotaan, että tuon ainakin 35 vuotta vielä jaksais… 😉

      Kirjasta kerron lisää hiukan lähempänä julkaisua. Jeejee!

  5. Tuossako ei sitten ollut kaikenlaista eeppistä jo tehtynä.. 😁 ootsie kyllä aika super! Ja myöhästyneet onnittelut!

Vastaa