Nuku pommiin, se helpottaa!

Kuulun siihen nukkujien (tai valvojien..) heimoon, joka ei torkuta. Ikinä. Räväytän silmäni sillä siunaaman sekunnilla auki, kun talouden ensimmäinen herätysääni kilkattaa, oli se sitten tunnin tai kaksi ennen omaa aikatauluani. Stressi astuu kuvaan sillä hetkellä, kun henkilö, jota varten tuo herätys on soittanut, ei ota noustakseen. Tulee ahdistus ja paniikki. Nyt se myöhästyy, onk se kuallu, sairaskohtaus, mikä sitä vaivaa.

Kun kuulen tyypin tömistelevän hereillä, voinkin nukkumisen sijaan siirtyä seuraavan aiheen murehtimiseen. Linkoan horrosaivojeni läpi työasiat, harrastusasiat, tulemiset, menemiset ja ehtimiset. Usein ennen nousemista olen ehtinyt kokea ainakin parit lisälyönnit ja kylmähikiaallot. Jostain syystä klo 06.15 suurin osa maailman asioista tuntuisi olevan tekemättä, mutta kuitenkin juuri minun työlistallani. Älyttömän inspiroiva alku päivään kuin päivään.

Mutta tänään. Tänään nukuin rehdisti pommiin. Siirsin herätyksen kilisemään johonkin tulevaisuuteen ja koisin menemään kuola tyynyllä. Luonnollisesti heräsin paniikinomaisesti haukkomaan henkeäni yhdeksältä, koska jotain pahaa ylimääräisen, ja selvästi tarpeellisen parin tunnin uinumisen aikana oli kuitenkin tapahtunut.

No ei ollut.

Sen sijaan on, ehkä hieman yllättäen, ollut hyvä ja rauhallinen fiilis koko päivän. Ei ole tullut yhtään tulipalohätäpuhelua, ei raivostuttavia keskeytyksiä työntekoon, eikä otsasuonten pullistelua tai vitutus maximus-pään irtoiluja.

Kotonakin sohvan alta pilkottanut t-paita, viikko sitten maljakkoon nuupahtanut ruusukimppu ja tiskivuori vaan naurattivat. Hörötin tuossa jäähtyneet maksalaatikot lautasella, kun oli niin hyvä mieli tämän oman sekasotkun keskellä. Yksi luki kokeisiin, toinen hoilotti kaverinsa kanssa pihalla ja kolmas juoksi pallon perässä alakentällä. Eikä edes yhtään aikataulua illaksi.

Ihmiskroppa on kyllä hauska vekotin viestittäessään, mikä kulloinkin olisi tarpeen. Tänään oli tarpeen nukkua hiukan pommiin, kuten viisulegenda Kojo jo synnyinvuonnani lennokkaasti ymmärsi kehottaa.

Nuku pommiin, pommiin!
Nuku pommiin, niin on helpompaa.
Nuku pom, nuku pom, nuku pommiin, se rauhoittaa.

-Päivi

It's only fair to share...Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Pin on Pinterest

10 Comment

  1. Ärsyynnyn torkuttamisesta myös. Eteenkin, jos mies siinä samassa makuuhuoneessa ei saa itseään sängystä ylös ensimmäisestä soitosta.

    Tuon ajatuslingon tunnistan myös: työpaineet, harrastukset, kauppalistat, maksamattomat laskut ja tilaamaton kampaaja.. Huonona yönä se herättää jo keskellä yötä.

    Mutta se on kyllä erona pakko myöntää, etten osaa jäädä aamuisin sänkyyn kuuntelemaan lasten heräämistä. Nousen ensimmäisenä ylös, ehkä tunnin ennen muita, keitän kahvin, laitan pyykit ja herätän lapset sitten seitsemältä.

    Ei muuten huono asia tuo alkava koululaisten kesäloma… Sopii mun aamuihin paremmin.

    1. nakitjamutsi says: Vastaa

      Mä en kestä tota torkuttamista. Oon aika huono nukkuja ja heti ottaa aivoon, jos joutuu heräämään toisen torkuttelun takia monta kertaa. Argh!
      Mä olen viimeisen vuoden aikana vasta oppinut, ettei mun tartte nousta kuuden jälkeen vaan siksi, että joku muu (yleensä vanhin lapsista) nousee. Teen usein töitä kotona ja voin siis alottaa suoraan hommat, kun nousen, eikä lapset enää tarvitse kaitsijaa aamutoimissaan. Usein nousen seitsemän jäljistä, mutta joskus, jos hommat antaa myöden, annan itselleni luvan nukkua pidempään (kun ne illat tuppaa venymään…) On tehnyt hyvää opetella sellaistakin armollisuutta. Muksut ovat tosi omatoimisia ja ovat aina heränneet omiin kelloihinsa. 🙂

  2. en torkuta, ikinä.
    Ja nousen kun joku muu nousee, tai nousen ekana.
    Ja lisäksi hikoilen ja murehdin läpi yöt. Jee.

    1. nakitjamutsi says: Vastaa

      Mäkin nousin ennen, kun joku muu nousi. Nyt, kun usein ei aamuisin oo kiire, herään hitaammin. Etenkin huonosti nukutun yön jälkeen on ihanaa.

  3. Mie taas olen se semmonen yksilö joka torkuttaa mieluiten vaikka maailman tappiin! (Oon myös joskus laittanu kellon herättämään aikasemmin ku normisti että saan torkuttaa rauhassa..) Herään kyllä kun muut herää (jos nyt sellanen tilanne kohalle sattuu), koska en vaan osaa nukkua kun muut tekee jotain. Ei vaan pysty. Tulee laiska olo ja syyllisyys.
    Onneks olen sentään oppinu pitämään murehtimishetkeni illalla pari tuntia ennen nukkumaanmenoa, menis hyvät torkutukset hukkaan jos murehtiakin vielä pitäis! 😀

    1. nakitjamutsi says: Vastaa

      En kestä! 😀 Paras tapa laittaa torkutusaikaa. Toimiikohan se vähän samalla tavalla, ku kirkasvalolamppu? Että herää ikäänku vähitellen?
      Ja mulla on ollu toi sama. Laiska olo ja syyllisyys. Mutta oon opetellut siitä pois. Usein herään jo niihin ekoihin kelloihin, mutta torkun tai muuten vaan makaan ja ihmettelen vielä hyvän tovin. Eikä mikään oo menny rikki. 😀 Suosittelen!

  4. olen ihan samanlainen ja lisäksi herään aina aiemmin kuin itselläni kello soi..siispä tänäkin aamuna nousin 4.30 🙂

    1. nakitjamutsi says: Vastaa

      Yööööök! Mä kans haaveilen sellasesta, että heräisin (etenkin näin valoisaan aikaan) tosi aikaisin ja aloittaisin hommat hyvissä ajoin, rauhassa, aamukahvia juoden. Harvoin saan onnistumaan. 😀

  5. Voi ymmärrän niin hyvin ton torkutusärsytyksen! Ite silmät ymmyrkäisinä heti ekasta piippauksesta ja vieressä mies joka tekis mielellään just ton et laittaa herätyksen vähän aikasemmin et ehtii torkuttaa. Olen ollu kamala ämmä ja kitkeny torkutukset vähän kerrassaan siltä pois. Olis meinaan saanu mennä talon toiseen päähän nukkumaan, jos ei olis uskonu et mun on saatava nukkuu aamulla lasten kans torkuttamat ku yöt on toisinaan ollu yhtä pelkkää torkkumist lasten toimesta. Enkä muutenka käsitä, miks joku haaskais tehokast uniaikaa siihen et huvikseen alkaa torkuttaa puol tuntii ennen ku tarvii nousta. Mieluummin nukun täyttä unta sinne sekunnille asti, millon on jo pakko nousta. Mut onneks me ei olla kaikki just jämptist samanlaisii.

    1. nakitjamutsi says: Vastaa

      Joo, siis just toi! Mä kans mieluummin nukun täysillä vikaan sekuntiin ja mun mies torkuttelee puoli tuntia ihan tyytyväisenä. 😀 Pitää joskus vähän hakea kompromisseja, ettei tuu pahasti sanomista. 😉

Vastaa