Kolme hyvää (ja kaunista)

Taisi olla Tiia, joka viikonlopun gaalahulinoissa kertoi lukeneensa Hesarin jutun meidän talosta ja tuli kehaisseeksi vielä, kuinka ihanalta kaikki näytti. Ja tiedättehän te, mitä sellaisiin kehuihin vastataan? No kursailemalla ja vähättelemällä tietenkin. ”Mikä lie joutava satavuotias puutölli”, taisin kuitata vastaukseksi, mutta nauroin toki päälle. Ehän minä nyt tosissani tuommosta. Mutta siihen kuitenkin kiteytyi sellainen harmillisen […]

Pitkän parisuhteen salaisuus – vai onko sitä?

Parisuhde on omalla tavallaan yhtä aikaa sekä hirmuisen hedelmällinen että vaikea aihe kirjoittaa. Suhteita kun kuitenkin on varmasti juuri niin monta kuin on pariskuntiakin, eikä mitään aukottomia ohjenuoria suhteen onnistumiseksi taida olla olemassa. Parisuhde on kuitenkin aiheena myös tosi kiinnostava. Jokainen varmaan jossain vaiheessa elämäänsä kipuilee sen kanssa, onko varmasti oikean ihmisen kanssa, miksi sen […]

Se sellainen maailman tavallisin ja onnellisin

Joskus se iskee ihan keskellä tuikitavallista maanantaipäivää. Olet aika kiireisen aamupäivän jälkeen viimeistelemässä töitäsi sohvalla, kun mukelot yksi kerrallaan tallustavat vielä ulkovaatteet kahisten ja posket punaisina olohuoneeseen. ”Ai moi! Sä oot kotona!” ne kiljahtaa selvästi ilahtuneina. Ja sen sijaan, että ne ryntäisivät huoneisiinsa suljettujen ovien taakse, ne sulloutuvat kaikki kolme sohvalle viereen. Ne pulputtavat päällekkäin, […]

Mainio ManU

Minähän en sillai ole mikään eläinihminen. Tai no tietysti olen 12-vuotiaana kinunut kääpiökania ja ratsastustunteja, haaveillut koiranpennuista ja kerännyt ojanpohjilta sammakonkutua ja kotiloita ruokittavaksi lasimaljaan. Yhden kinuamiseni sain läpikin. Meille muutti pieni pöljä kissanpentu, joka jouduttiin jo valitettavasti kahden viikon jälkeen sijoittamaan uuteen kotiin oman pahan allergiani vuoksi. Tuo allergia onkin varmaan yksi suuri tekijä […]

Heikko valo

Oi, ihana tammikuu.  Tämä on mulle perinteisesti se kaikkein hankalin aika vuodesta. Kun loppuvuoden juhlakausi on ohi, tammikuinen arkeen laskeutuminen tuntuu joka vuosi poikkeuksetta ankealta. Taivas on matalalla. On kylmää, märkää ja rähmäistä. Eikä kyse ole siitä, ettenkö taistelisi. Imen monivitamiinia poreena, deetä suihkeena ja sesonkiappelsiineja kaksin käsin. Ja mää nukun. Ette tiedä, kuinka paljon […]

Bring it on 2018!

Monta kertaa ehdin avata viikon aikana jo uuden, tyhjän kirjoituspohjan. Aloittaakin yritin monta kertaa. Mutta jotenkin, vaikka ajatuksia on ollut paljon, ne on risteilleet vähän hajanaisina, seilailleet päässä ristiin rastiin, löytämättä sopivaa risteyskohtaa, josta löytyisi homman punainen lanka. Lopulta päätin vain aloittaa. Tulkoon nyt sitten yksittäisiä ajatusroiskeita, kun sellaisia tämä mennyt vuosi kerran tuottaa. Varmaan […]

Parasta on, kun ei ole pakko sanoa mitään

Kun mää kaikkeni yritin. Vedin vitskuu, hehkuviinii ja valkosipulii. Olo oli silti edelleen lauantaiaamuna vähän puolikas, mutta lähdin siitä huolimatta tietenkin Turkuun, missä järjestettiin jo toiset vuosittaiset Varjo Awardsit. Vieraslista oli kasvanut viime vuodelta ja koolla oli yli 20 sometyöläistä. Ihania, vallattomia, eteerisiä, hauskoja. Ihmisiä oli paikalla melkein kaikista mahdollisista genreistä, mutta yhteistä kaikille oli […]

Bermudan teiniö

Tiettyjen asioiden menettämistä sitä osasi äidiksi tullessaan odottaa. Vapaa-aikaa olisi varmasti vähemmän, katkeamattomista yöunista saisi vain haaveilla eikä rahanmenoakaan voisi estää. Parisuhdeaikaa tuskin olisi enää entisellä tavalla ja tissien terhakkuudelle nyt ainakin saisi sanoa hyvästit. Se, mihin sen sijaan en ainakaan itse henkilökohtaisesti ymmärtänyt varautua, oli kaiken maallisen omaisuuteni katoaminen mystiseen bermudan kolmioon, kun lapsi […]

Paranee vanhetessaan

En tiä, ootteko jostain rivien välistä (tai ihan riveiltä vaikka täällä ja täällä) osanneet tulkita, että ajan kuluminen, ja sen myötä vanheneminen, on aiheuttanut pientä ahdistusta ruudun täällä päässä. En minä nyt mihinkään nuoruusvuosiin halaja, päinvastoin, mutta paneehan vanheneminen ihmisen mietteliääksi. Se on niin lopullista, päivä, kuukausi ja vuosi kerrallaan. Kun ei voikaan painaa jarrua […]

Perusasioiden äärellä

Olen luontaisesti aika kova kelailemaan asioita. Siihenhän tämä koko blogitouhukin perustuu. Saan jonkin ajatuksen, jonka pyörittelen ensin päässäni pyöreästä soikeaksi ja takaisin, ja lopulta tuuttaan sen kaikkien nähtäville tänne. Vaikka tietysti on valtavasti myös ajatuksia, jotka eivät koskaan tänne blogiin asti päädy. Liian henkilökohtaisia, vaikeita tai ahdistavia. Ja joskus on sellaistakin aikaa, että ajatukset eivät […]