Hiton herukat

Mä en oo nyt vielä päässyt tässä talollisen omavaraisuudessa kovin pitkälle, tosin en ole kauheasti tainnut yrittääkään. No yhtenä vuonna kasvatin rucolaa siihen perinteiseen kolmen sentin mittaan, kunnes joku härö muutti siihen viidakkoon ja pisteli nekin kasvustot suihinsa. Kyllä mä aina keväällä kaikkia kasvatuslaatikoita mietin, mutta ainut laatikko, mikä pihalla seisoo, on hiekasta tyhjentynyt ja muurahaisista täyttynyt lasten vanha hiekkalaatikko.

No, onneksi pienessä pihassamme nököttää sentään muutama omenapuu. Hyvänä vuonna olen kerännyt martta-pisteitä hilloamalla, toisinaan käyttänyt omppuja lähinnä leivontaan. Mutta suht hyödyksi nyt kumminkin.

Mutta sitten on nuo viinimarjat. Kolme pientä puskaa mustia ja yksi punainen. Herukoita ei oikein riitä kovin suureksi mehusatsiksi asti ja erilaiset hyytelöehdotelmat saavat mut lähinnä muistelemaan koulun kammottavia kanaviillokkipäiviä. Meillä herukat on yleensä aina vedelty kitusiin tai jogurtin päälle suoraan puskista ja annettu lintujen hoitaa loput. Typerää, tiedän.

Eilen sen sitten monen vuoden jälkeen keksin! Mullahan on yksi erinomainen, tarpeeksi makea piirasohje punaherukoille. Mies veti heti nenää nyrppyyn, että onks pakko niitä pahoja marjoja laittaa. Mutta oli pakko. Ja söi se. Ja lapsetkin söi. Ja kaikki tykkäskin! (tai ainakin väitti niin)

punaherukkapiirakka

punaherukkapiirakka3

Eli tähän upotatte nyt ne kaikki hiton herukkanne!

Vaniljainen punaherukkapiirakka

Pohja:
 
1 dl sokeria
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1 1/2 tl leivinjauhetta
125 g sulatettua margariinia
1 dl vaniljajogurttia
1 muna
 
Täyte:
 
2 munaa
3 dl vaniljajogurttia
3/4 – 1 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
 
Pinnalle:
 
punaherukoita (uskaliaimmat laittaa mustiakin)
Sekoita pohjan kuivat aineet kulhossa. Lisää jäähtynyt rasvasula, jogurtti ja muna. Sekoita tasaiseksi ja levitä voideltuun piirakkavuokaan.
 
Myös täytteen aineet sekoitetaan keskenään ja kaadetaan pohjan päälle. Pinnalle ripotellaan marjat.
 
Piirakka paistuu 200 asteessa, alimmalla tasolla n. 30-35 minuuttia. Piiras on parasta jäähtyneenä, jopa jääkaappikylmänä. 
No niin, siellä tarkkasilmäisimmät jo huomasivat, että hei täähän on se hiton sama raparperi– ja omenapiirakan ohje, mitä se aina jakaa! Niin onkin! Eiks oo nerokasta?! 
punaherukkapiirakka2
Oikeesti nappasin tän vuosia sitten yhdestä keittokirjasta nimenomaan näillä herukoilla tehtynä. Tuunasin täytteen määriä suuremmiksi ja olen käyttänyt samaa ohjetta niin raparpereilla, ompuilla kuin näillä herukoillakin. Tarpeeksi hapan hedelmä tai marja istahtaa tähän piiraaseen mainiosti. Mustikalle tai vatulle koen tän vähän liian makeaksi, paitsi jos käyttää vaniljajugun tilalla vaikka kermaviiliä.
Niin, että tehkää hyvin, ja tehkää tätä.
– Päivi
It's only fair to share...Tweet about this on TwitterShare on FacebookShare on Google+Pin on Pinterest

10 Replies to “Hiton herukat”

  1. Vispipuuroa punaisista ja mustista voisi tehdä jäädykettä (kermaa ja silleen)..

    1. nakitjamutsi says: Vastaa

      Totta! Vispipuuron unohdin, se onkin hyvää!

  2. Samalla tyylillä olen punaherukoita tehnyt piirakaksi.
    Lempireseptini on kuitenkin keksipohjainen valkosuklaa-juustokakku, jonka pinnalle laitetaan kiilteen ympäröimäksi punaisia viinimarjoja. Sopii happaman kirpeä marja makeaan valkoiseen suklaaseen ja erityisen kirkas ja kiiltävä punainen väri ei voi kahvipöydässä jäädä huomaamatta! Tapanani on siis pakastaa punaiset viinimarjat ”yhden kakullisen” mittayksikköinä pakkaseen ja leipoa sitten muutama kakku talven mittaan. Parhaitahan nuo toni ovat ihan tuoreeltaan suoraan puskasta suuhun 🙂
    Jos aikanaan otin myös Turun Sanomista talteen ohjeen Fazerin klassikkokakusta, jonka täytteeseen ja pinnalle oli käytetty mustaherukoita. Terveellisiä vitamiineja syödään meillä siis juurikin sokerilla ja rasvalla höystettyinä 😉

    1. nakitjamutsi says: Vastaa

      Oijoi, kuulostaa hyvältä. Mulla on myös yksi makean, vähän vastaavan kiilteisen kakun ohje, siihen nämä kyllä menisivät myös.

  3. Karjakko says: Vastaa

    Mää sanosin kyl, et punaherukka on uskaliaamman vaihtoehto ja mustaherukka olis vähän iisimpi.. Mut tiä näistä ny sitte? Mä en oikein herukoista välitä, mutta mehuja oon yrittänyt niistä keitellä. Ja nyt toki on jo myöhäinen ajankohta siihen, mutta mustaherukan lehdistä tietty tehdään kans mehua! Ja jos herukkaa on liian vähän mehumaijaan, niin voihan pientä erää tehdä ihan vaan keittämälläkin.. Tai sit vaan monen monta tällaista piirakkaa, joka edelleen kuulostaa tosi hyvältä!

    1. nakitjamutsi says: Vastaa

      No jooooo, mut tähän piirakkaan mietin sitä mustien soveltuvuutta… Vois olla tietty ihan jännäkin kokeilla. Muuten mäkin oon enemmän mustien ystävä ja niitä mieluummin puskista keräilen.
      Toi lehtimehu on niiiin hyvää. Itse en oo tehnyt koskaan, mutta muiden tekemänä maistellut. Mainiota.

  4. Jes, nyt mä tiedän mitä teen noille hiton herukoille 😀 Kiitos 🙂

    1. nakitjamutsi says: Vastaa

      Jes! Hiivatin herukat. 😀

  5. Vinkki niille mustille. Mä vedän ne koneella (jokin blenderi tms.) soseeksi, sokeria reilusti sekaan ja sit jugurtin joukkoon. Törkeen hyvää esim. just sen vanilijajugurtin kanssa tai sit maustamattoman tai turkkilaisen. Ja voi pakastaa tota sosetta. Kaikki vitamiinitkin pysyy tallessa kun ei turhaa keittele, tosta kun tulee oikeestaan sellasta paksua tahnaa, mitä meillä syödään myös sen ruoan kanssa (mut ei sitä vihreetä kanaviillokkia) :).

    1. nakitjamutsi says: Vastaa

      Toi oli hyvä vinkki! Kiitos! 🙂

Vastaa