Viisihenkisen perheen tavallista arkea. Yksi kuva viikossa, yhden vuoden ajan. Haaste Lähiömutsilta bongattu. Tämä postaus olis taas luonteva aloittaa voivottelemalla, kuinka en ole ehtinyt blogin pariin, mutta uskon, että siellä ruutujen toisella puolella ymmärrystä heruu viime aikojen perusteella ilman anteeksipyytelyjäkin. Ollaan arkikuva-haasteen loppusuoralla. Uskomatonta oikeastaan, kuinka nopeasti vuosi on mennyt. Todellisuudessa toki olen pokkana skippaillut […]
PERHEARKI JA LAPSET
Gilmore Girls – paras äiti-tytär -suhteen lujittaja sitten napanuoran
Kaikki, joilla on, niin kovin yllättäen, teini-ikään parkkeeraava esikoistytär, tietävät, että täysin yllätyksenä ja pyytämättä ilmaantuvien ekojen kertojen vyöry alkaa ennemmin tai myöhemmin yläasteikään tultaessa. Kaikki se valtava hormonaalinen hulabaloo, jota naiseksi kasvaminen tuo tullessaan ryydittyy tietysti myös niillä ekoilla kokemuksilla. Ihastumisilla, kädestä pitämisillä ja suudelmilla. Joo, ja halusi sitä tai ei, aikanaan myös seksillä. […]
Arkikuva 47/52
Viisihenkisen perheen tavallista arkea. Yksi kuva viikossa, yhden vuoden ajan. Haaste Lähiömutsilta bongattu. Niin raskaalta kuin arki ja lasten alituinen säätö ja sätkiminen usein tuntuukin, mistään ei lopulta saa enempää voimaa kuin tuon oman perheen kanssa vietetystä ajasta. Sellaisesta, kun kenelläkään ei ole aikatauluja. Ei yhtään koealuetta luettavana, buffettipullaa leivottavana, treenikassia pakattavana tai Wilma-viestiä kuitattavana. […]
Arkikuva 46/52
Viisihenkisen perheen tavallista arkea. Yksi kuva viikossa, yhden vuoden ajan. Haaste Lähiömutsilta bongattu. Tämän viikon arkikuva on vähän niinkuin vahinkolaukaus, jossa ollaan niin perusasioiden äärellä, että ihan naurattaa. Tänään mulla on ollut kirjoituspäivä aka. verkkaripäivä. Lampsin aamusella hammasharja suussa tähän olkkarin ovelle ja niin paljon huvitti, että oli pakko hakea kamera. Siinä, samassa kuvassa, on […]
Minäkö tuon tein?
Istuttiin esikoisen kanssa sohvalla, saman peiton alla lauantai-iltana. Television kanavasurffailu pysähtyi hetkeksi Yle Femmalle, josta pauhasi Melodifestivalen, eli Ruotsin euroviisukarsintojen osakilpailu. Katseltiin hetki hiljaa valtavaa yleisömerta, joka vispasi innoissaan vaaleanpunaisia ilmapalloja, kiljui, tanssi ja ilakoi. Hämmästelin, kun ruotsalaisilla on aina niin paljon parempi meininki bileissään kuin meillä vastaavissa. – No siis niinpä! Ruotsissa ne on […]
Isommat lapset, parempi äiti
On asioita, joita ei äiti-ihmisen ole soveliasta päästää suustaan, etenkään kovin julkisesti. Itse olen saanut eräitäkin pöyristyneitä viestejä, kun olen suoraan kertonut, etten viihtynyt kotiäitinä. Voin aika rehellisesti sanoa, että pikkulapsiajasta muistikuviin on jäänyt vain hyvin satunnaisia hyviä hetkiä. Parhaiten muistan vuosia jatkuneen univelan ja tuolloin päättymättömältä tuntuneet, jatkuvat vatsataudit. Tunsin olevani vankina omassa kodissani […]
Arkikuva 44/52
Viisihenkisen perheen tavallista arkea. Yksi kuva viikossa, yhden vuoden ajan. Haaste Lähiömutsilta bongattu. Tiedättekö sen hetken sunnuntai-iltana, kun pitäisi viikonlopun jälkeen mennä iltapesuille ja iltapalalle, laittaa maanantai-aamun kamat kuntoon ja rauhoittua? Ja kuinka se hetki aina eskaloituu (useimmiten isän toimesta) lattialla möyhäämiseen, kutitteluun ja painimiseen, jotta lapset ei varmasti seuraavaan kahteen tuntiin malta rauhoittua ja […]
Arkikuva 43/52
Viisihenkisen perheen tavallista arkea. Yksi kuva viikossa, yhden vuoden ajan. Haaste Lähiömutsilta bongattu. Yksi sana. Hotel. Lautapelimaailman kruunaamaton kuningas. Oikeasti veljeni ikivanha joululahja, joka on vaan jostain syystä joskus eksynyt mun muuttokamoihin. Tai sit siitä syystä että pöllin sen. Koska se on paras. Pakko myöntää, että meillä lautapelejä pelataan aiiiivan liian harvoin. Arki-iltaisin ei käytännössä […]
Arkilintsari
Tämä on ollut jotenkin ihmeellinen viikko. Jos Kun normaalisti nuppia tuppaa punottamaan kiristelystä, kiukusta ja riittämättömyydestä vähintään kerran, pari päivässä, olen onnistunut säilyttämään hämmästyttävän leppoisan asenteen enemmän tai vähemmän koko viikon ajan. Koska kuitenkin ymmärsin kyseenalaistaa tämän normaalista poikkeavan, käsittämättömän, lähes jatkuvasti positiivisen olotilan, ymmärsin, mistä epätodellisen hattarainen fiilis johtuu. Mä olen huijannut. Tämä on […]
Hei 2017, joko uskallan olla onnellinen?
Epävarmuus. Jos aikuisvuoteni pitäisi kiteyttää yhteen sanaan tai määreeseen, se olisi epävarmuus. Sain ensimmäisen lapseni aika nuorena. Halusin vauvan, ja koko perheen niin kovin, että se hengästytti ja tuntui lähes fyysisenä kipuna reiden sisäosissa. Helmikuussa menin naimisiin, maaliskuussa täytin 21 ja huhtikuun alussa esikoinen ponnisti tapittavin silmin maailmaan. Tuosta, elämäni keväästä, tulee alkavana vuonna kuluneeksi […]