Kai se siinä sit oli

Sen voi tuntea jo aamuisin. Vanhan talon lattianraosta ujuttautuu yön viileys sisään ja saa vetämään varpaat peiton alle. Syksyn tuoksun voi melkein haistaa makuuhuoneeseen asti. Aamut voisi aloittaa lausumalla jotain runollista, kuten “on ollut kylmä yö”.

Kun lauantaiaamuna tassuttelin kahvinkeittoon, oli ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen vedettävä villasukat jalkaan ja kietouduttava paksuun neuletakkiin. Aamun sanomalehteä lukeakseen piti napsauttaa valot päälle. Enää en marssinut määrätietoisesti päästämään ruokasalin ikkunasta raikasta ilmaa sisään, vaan annoin akkunan olla visusti kiinni.

Samana iltana räjäyteltiin kesän päättymisen merkiksi raketteja.

Syyskausi onkin ehtinyt ottaa niskalenkin parissa viikossa jo kaikilla mahdollisilla tavoilla. Muutama hammaslääkärikäynti ja alkava oikomishoito, kolme syysflunssaa, vanhempainilta, alkavat harrastukset, koulukuvaukset, sanakokeet, välikausi se-tää-ja-toi, kriittisellä hetkellä loppunut kahvimaito ja joku onneton makaronipohjainen mössöruoka. Kaikkiin kohtiin check √.

Tavallaan tuntuu, että syksy olisi jo paljon pidemmälläkin. Kaikki lipuu jotenkin niin omalla, tutulla painollaan.

Jotenkin aina kesää kohtaan tulee jostain syystä asetettua ihmeellisen paljon odotuksia. Ihan kuin jokainen kesä pitäisi elää huolimatta huomisesta, päästellä menemään, kun on kerrankin mahdollista. Sadekesä on huono kesä, kylmä kesä on huono kesä ja toisaalta hellekesiäkin muistellaan vähän ahdistuneina. Pysty nukkumaankaan sellasissa olosuhteissa, sano.

Tämä kesä oli jotenkin nyt vaan ihan tavallinen kesä. Vuodenaika muiden joukossa. Oli paljon hyviä juttuja, kokemuksia ja hetkiä, mutta niitä mä toivon tulevan eteen myös tulevana syksynä, talvena ja keväänä.

Mutta niin. Kai se siinä sit oli, se kesä. On aika siirtyä taas eteenpäin.

-Päivi

It's only fair to share...Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Facebook
Facebook
Pin on Pinterest
Pinterest

3 Replies to “Kai se siinä sit oli”

  1. Olihan se kieltämättä vähän hämmentävää, kun viime lauantaina oli yöllä 3 astetta lämmintä (puhelimen sääsovelluksen mukaan, en uskaltanut tarkistaa pitikö paikkansa!), sitä edellisenä lauantaina kun tuli hihhuloitua pihalla topissa ja bolerossa. ?

    Kiitokset äidille myrskyihmisgeeneistä, syksy on varmaan miun lempparivuodenaika, sateineen ja tuulineen. Varsinkin kun sille ei oikein ole mitään erityisiä positiivisia odotuksia (kuten vaikka kesälle ja talvelle), ei voi pettyä! Vai voiko? ?

  2. Minustakin tuntuu, että syksy olisi jo paljon pidemmällä. OIkein hämmästyn, kun muistan, että nyt on vielä elokuu! Syksyfiilis on vielnyt minut jo mukanaan!

  3. Oli kieltämättä vähän erilainen kesä.. Erilainen, kuin mitä odotin.
    Ensin tuntui katkeralta, mutta mitäs siitä, jää ainakin mieleen.
    Omalla tavallaan.

Vastaa