En ole enää aikoihin tehnyt lupauksia uuden vuoden alkaessa. Ainakaan julkisia. Nytkään en puhu mistään virallisista, kiveen kirjoitetuista lupauksista, mietiskelin kuitenkin aamulla pyykkiä viikkaillessani, mihin sitä voisi tänä vuonna erityisesti panostaa. Edellinen vuosi tuntui juoksahtavan taas alta turhankin nopeaan, pieni tuli persiin alla juostiin koko vuosi. Jatkuvassa hälytystilassa ei tule kuin äkäisiä äitejä ja kus… eh, kiukkuisia kakaroita. Siispä aion panostaa tänä vuonna erityisesti toimivaan arkeen.
Suunnitelmallisuuttahan se vaatii. Viiden yksilön koulut, työt, harrastukset ja muut touhut syömisineen, pyykinpesuineen ja koululiikuntoineen ei toimi jouhevasti itsestään. Lupaan siis malttaa istua alas sunnuntaisin tulevan viikon ohjelmiston kanssa, miettiä valmiiksi ruokia ja keskittää ruokakauppavisiitit tehtäväksi kerran viikossa. Tai siis yritän ainakin. Edes joka toinen viikko.
Lupaan käydä lukemassa Wilmaa säännöllisemmin ja olla kärryillä niistä hiivatin hiihdoista ja luisteluista aiemmin, kuin edellisiltana. (kröhöm…)
Lupaan hoitaa pyykkihuoltoa järjestelmällisemmin, näin alkuun vaikkapa siten, että aamuiset “eimullootaaskaanmitäänvaatteita!” -raivarit vähenevät. Se vaatii ainakin yhtä koneellista JOKA päivä, ei lintsailua. Vetää jotenkin niin kamalan nöyräksi kaivaa aamuhämärissä pyykkikorista sitä vähiten likaista paitaa koululaisen niskaan…
Lupaan ottaa käyttöön kalenterin. Perinteisen, paperisen kalenterin. Mä olin ennen oikea aikatauluvelho. Se oli vielä sitä perinteisten kalentereiden aikaa. Joten kokeillaan nyt sitäkin.
Lupaan miettiä edes muutaman päivän ruoat valmiiksi. Mikään ei ahdista niin, kuin seistä uuvuttavan työpäivän jälkeen lähimarketin lihahyllyllä tuijottaen tuttuja kanasuikalepaketteja, pään lyödessä täysin tyhjää. Jälleen kerran.
Itselleni lupaan lukea enemmän kirjoja. Vähentää vielä entisestään tyhjäpäistä teeveen töllötystä. Harrastaa kulttuuria. Keskittyä tekemään asioita, joista tulee hyvä olo. Karsia energiaa vievät ihmissuhteet ja velvoitteet. Ja kutoa ne villasukat valmiiksi!
Tärkeimpänä lupauksena kuitenkin… Lupaan ottaa useammin lapset kainaloon ja lukea heille. Lupaan olla kieltäytymättä niin usein lautapeleistä väsymykseen (tai mihinkään muuhunkaan syyhyn) vedoten. Lupaan kuunnella, molemmilla korvilla ja ajatuksen kanssa, mitä tärkeää pienten päivässä on tapahtunut.
Heh. Aika monta lupausta ihmiseltä, joka lupasi olla lupaamatta mitään. No, nämä olkoot enemmän pyrkimyksiä, kuin varsinaisia lupauksia. Ainiin! Tärkein juttu taitaa lopulta olla se, etten ruoski itseäni tai tunne huonoa omaatuntoa, jos (kun) en kaikkiin tavoitteisiin tuosta vaan pääse.
Koitan keskittyä olennaiseen. Lopulta se riittää.
-Päivi-
P.S. Lupaan myös päivittää blogia niin usein, kuin vain suinkin ehdin. Pahoittelen jo valmiiksi todennäköisesti aika hiljaista tammikuuta… Mutta kunhan ensi-ilta kuun lopulla koittaa, aikataulut hieman helpottaa.
Minä en tällä kertaa luvannut mitään. Tiedän nyt jo, että on tulossa vuosi josta ei kannata etukäteen arvella mitään suuntaan tai toiseen, riittää kun lupaan selvitä siitä 😀
Toi olis kyllä riittäny mullekin lupaukseksi oikein mainiosti. 😀
-Päivi-
Minä en tehnyt lupauksia, vain pari päätöstä 😉
Mutta tuo lautapelien pelaaminen ja yhdessäolo täytyy kyllä ottaa päätöksiin mukaan. Mikä siinä onkin, että niin usein tulee kieltäydyttyä pelien pelaamisesta? Itsehän niitä pelejä lapselle ostan. Ja se pelaaminen on sitten kuitenkin tosi kivaa.
Ihanaa alkanutta vuotta sinulle!
Päätökset on vielä parempia, nehän saattaa jopa pitää! 😀 Mä tunnen kamalan huonoa omaatuntoa juuri tuosta, kuinka usein tulee väisteltyä pelailua, kun ei vaan muka jaksa. Mutta nyt me skarpataan, eiks jeh?! 🙂
-Päivi-
Hienoja pyrkimyksiä. Yksi ehdotus: Voisiko ottaa lapsia mukaan siihen arjenkin pyöritykseen? Esim. pyykkihuolto on riittävän helppoa lapsillekin.Samoin ruokalistan suunnittelu sujuu myös heiltä. Ja näiden taitojen oppiminen on vaan hyvä asia.
Ei meidän arki pyörisi tähänkään malliin, jos lapsia ei otettaisi (pakotettaisi… ;)) mukaan. 😀 Esim. tiskikoneen tyhjennys on automaattisesti lasten hommaa. Ja hauskaa, miten toi ruokalistakin tuli esiin, nimittäin juuri aamulla pyysin lapsia listaamaan omia lemppariruokiaan, ihan nimenomaan arkiruokalistan teon helpottamiseksi. 😀 Kyllä noista alkaa jo apua olla monessa. 🙂
-Päivi-
Tiskikoneen ne jo osaa, nyt vois siirtyä seuraavalle tasolle: pyykinpesukoneeseen. Opettaa lajittelemaan tummat ja vaaleet, annostelemaan pesuaineen ja laittamaan oikeat asteet.Luulen että tykkäisivät. Kannattaa kokeilla.
Opin loppuvuodesta “kuunnella tyhjällä päällä” -termin eli kuunnella siten, ettei samaan aikaan ajattele omia juttuja ja keksi jo valmiiksi omia ajatuksia aiheesta. Sitä lupaan harjoitella tänä vuonna. 🙂
Loistava termi! Mutta ah ja voih, kuinka suuren työn takana tuon opettelu onkaan! Varsinkin kun näitä älylaitteitakin vaanii joka nurkalla… Mutta harjoitus tekee mestarin, tässäkin! 🙂
-Päivi-
“Sinun arkesi on jonkun toisen lapsuus”
– Melko osuva ajatus minusta.
On. Osuva ajatus. Pitäisi pitää mielessä ihan koko ajan.
-Päivi-
Mukavaa ja ihanaa alkanutta vuotta 2014 teidän koooooko perheelle. Me tullaan joku päivä lautapeli kainalossa teille. Sähän lupasit. Siitä vois tulla hauskaa isolla porukalla?
Tulkaa pois! Kunhan ei Kimblee! 😀
-Päivi-
Hei, ja huisin hyvää ja hauskaa uutta vuotta! Tärkeitä aiheita ja lupauksia listasit. Itse nostaisin ehkä kaikkein tärkeimmäksi (ja vaikeimmaksi) sen olennaiseen keskittymisen. Sen kohdehan vaihtelee päivittäin ja tilanteittain, mutta jo siihen pyrkiminen on tietoinen valinta kohti läsnäolevampaa vanhemmuutta/kumppanuutta/mitä milloinkin. Ja muuten, suuresti helpottaa aamujen vaatekriisiä se, etä ne vaatteet laitetaan (nappulan toimesta tietty) jo illalla valmiiksi sieviin pikku pinoihin kalsareineen, sukkineen, ihan kaikkineen. Myös ne luistimet voi lykätä vaatekasan yhteyteen jo edellisenä iltana 🙂
Arvaa, mä meinasin lisätä ton vaatteiden valmiiksilaittamisen listaan, mutta ajattelin että njääh, ei tule onnistumaan kuitenkaan. Turha luvata liikoja. 😀 Luistimet on kyllä aina valmiina… jossain komeron perukoilla. 😀
Oikein mainiota alkanutta vuotta sinnekin! 🙂
-Päivi-