Ei kiinnosta!

Mulle on jotenkin jäänyt mieleen taaperoajan neuvoloista, että kun se mukula työntää kuolaiset näppinsä pistorasiaan, pistelee poskeensa voikukkia ja tyhjentää kaikki kaapit ja laatikot, on sanottu, että lapsihan on luontaisesti utelias. Tutustuu maailmaan survomalla itsensä joka paikkaan ja opettelee oikeaa ja väärää, kun vanhemmat kieltävät kaiken kivan kerta_toisensa_jälkeen. Vuosien empiirisen tutkimuksen jälkeen voin todeta, että […]

Arkikuva 12/52

Viisihenkisen perheen tavallista arkea. Yksi kuva viikossa, yhden vuoden ajan. Haaste Lähiömutsilta bongattu.  Nyt joku vois kysyä, miten ihmeessä tämä liittyy meidän arkeen. Etenkin, jos sattuu tietämään, että kukaan meistä ei harrasta hevosia. Eikä tää oikeestaan liitykään. Ja sit taas liittyy kaikin tavoin. Oltiin viikonloppuna paikallisessa supertapahtumassa, Minifarmilla. Itse olin paikalla osin myös työn merkeissä, […]

Parasta

Sälekaihtimien välistä siivilöityvä ilta-aurinko. Kukkiva omenapuu. Vielä viileä kaste aamunurmella. Puiden tuore vehreys. Raikas valo. Alkukesän sade. Pehmeäkantinen dekkari. Ohuet villasukat. Mustavalkoinen salapoliisielokuva. Mustikkapiirakka. Raparperi. Syreenit. Ensimmäinen grillimakkara. Pehmis. Aurinkolasit. Mummopyörän huonot jarrut. Viimeiset kouluviikot. Mullalta tuoksuvat ja likaiset ulkoilmavekarat. Ihana alkukesä. Ehkä vuoden paras aika. Ainakin just nyt tuntuu siltä. Lapset alkaa olla iisimmin, […]

Paras versio minusta

Se iski tajuntaan hetki sitten. Vajaan vuoden päästä täytän 35 vuotta. Kolmekymmentäviisi. Se tuntuu hirveän paljolta. Sitten olen kai virallisesti sellainen keski-ikäinen. Ei yhtään tunnu siltä. Ei yhtään. Tämä rönsyilevä blogi on varmasti kertonut omalta osaltaan sen, ettei viime vuodet ole olleet pelkästään iloa ja juhlaa. Itseäni olen etsinyt otsalamppu välkkyen ja hakku täristen niin […]

Oi, Tukholma! Oi, ihana!

Niinkuin olen joskus kertonut, oon aina ollut suuri ruotsalaisuuden, ruotsin kielen ja Tukholman fani. Jos joskus tulisin olemaan varoissani (tää on lottovoiton varassa, kyllä), ostaisin lägenhetin Tukholman keskustasta ja viettäisin vähintään kaikki lomat siellä. Tai ehkä muuttaisin kokonaan. Koska ne ruotsalaiset vaan osaa kaiken niin hyvin. Rennon olemisen, sujuvuuden, hyväntuulisuuden. Niin ja dekkarit ja tv-tuotannot, […]

Kun ei vaan riitä

Mulla on ollut ihan huikea alkuvuosi. Muutaman kuukauden aikana on tapahtunut valtavasti, on toteutunut unelmia ja tullut kokemuksia, joita en olisi koskaan uskonut saavani. Toisinaan olen herännyt ihmettelemään elämääni; kuinka olen saanut niin paljon ja kuinka päässyt tekemään töitä ja projekteja, jotka antaa mulle niin paljon. Mietin, mitä olen tehnyt ansaitakseni tämän kaiken. Vaikka olen […]

Arkikuva 11/52

Viisihenkisen perheen tavallista arkea. Yksi kuva viikossa, yhden vuoden ajan. Haaste Lähiömutsilta bongattu.  Tulee varmaan yllätyksenä, että rakastan ruokaa. Ra-kas-tan. Parasta, mitä voi housut jalassa tehdä, on syöminen. Ja syön kyllä vaikka ilman housujakin, jos tarvis. Useimmiten yritän olla kuitenkin pukeissa aterioidessani. Ruoanlaittoa en sen sijaan rakasta. En enää edes pidä siitä. Voisin jopa sanoa […]

Kohtaamiset, ystävät, inspiraatio = PING!

Myönnän, että torstaina iltapäivästä vielä makasin reporankana kotisohvalla ja sain käyttää kaiken tahdonvoimani, että pääsin ylipäänsä ylös. Jonkinmoista työsesonkia on ollut päällä viime aikoina ja nämä reissut, niin ihania kuin ovatkin, ovat vieneet pitkine matkapäivineen energiat aika nollille. Sadasosasekunnin ajan mietin jo, etten lähtisikään. Olin niin poikki. Vaan onneksi lähdin! Kyseessä oli siis eilen Kirkkonummella […]

Arkikuva 10/52

Viisihenkisen perheen tavallista arkea. Yksi kuva viikossa, yhden vuoden ajan. Haaste Lähiömutsilta bongattu.  Oikeesti tää on viime viikon arkikuva, joka tulee vasta nyt. Kun oli taas niitä kuuluisia muuttujia. Etsin eilen kuumeisesti yhteiskuvaa lasten kanssa. Kaivoin ja pengoin, enkä löytänyt. Ilmeisesti äitienpäivän kunniaksi kolmikko oli suosiollinen kuvaan ja lopputulos on tässä. Siinä ne on, mun […]