Voi tytöt, mikä musikaali!

Teatterivierailun ja päivän Tampereella tarjosi Tampereen Työväen Teatteri Jokaisella ihmisellä pitäisi olla ainakin yksi sellainen paikka. Ei pelkästään tila, vaan myös tunne, jossa aistit avautuvat äärimmilleen, vatsassa lentelee onnen perhosia, jossa voi olla aidoimmillaan ja raaimmillaan, tuntea että on kotona. Paikka, jossa tuntee yhtä aikaa suurta rakkautta ja intohimoa sitä jotain kohtaan. Jollekin se paikka […]

Tampereella tärppää – vinkit irtiotolle Suomen kodikkaimmassa kaupungissa

Te, jotka blogin somekanavia ahkerasti seuraatte, tulitte varmasti huomanneeksi, että visiteerasin pari viikkoa sitten Tampereella. Huinin tuossa Pirkanmaan helmessä kaksi kokonaista päivää Visit Tampereen vieraana* ja keräilin reissulla yhtä aikaa sekä ajatuksiani että ihania kokemuksia talletettavaksi pitkän talven varalle. Tampere ei kaupunkina ole mulle suinkaan vieras, vaan hyvin rakas paikka, joka oli myös kotikaupunkini kahdentoista […]

Välillä on hyvä olla yksin

Mä olen aina viihtynyt itseni kanssa, siis yksin. Lapsena en kokenut lainkaan ongelmalliseksi keksiä vain itse itselleni tekemistä ja yksinoloa olen siitä asti myös vaalinut. Olen aina tarvinnut tilaa ajatuksilleni, sellaista tyhjää joutenoloa. Hetkiä, jolloin kukaan ei kaipaa, vaadi tai tarvitse. Ehkä juuri senkin takia pikkulapsivuodet tuntuivat niin takkuisilta ja ahdistavilta. Kun ei ollut mahdollisuutta […]

Onnea on… kaksi kotipaikkaa

Minä olen siitä onnekas ihminen, että saan asua maanpäällisessä paratiisissa. Tätäkin juttua kirjoittaessani avoimesta ikkunasta käy lempeä kesätuuli ja tien toiselta puolelta kantautuu vaimeaa painepesurin hurinaa. Isäni pesee lauta-aitaansa ihan tuossa vieressä, näkö- ja jutteluetäisyyden päässä. Saan asua yli 100-vuotiaassa puutalossa, vanhan kaupungin keskustassa, puiston laidalla. Naapurissa pappa, parinsadan metrin päässä merenranta. Meidän arki on […]

Peruskoulun jälkeen omilleen – kyllä vai ei?

“Oon sit menos Karjurockiin kattoo Antti Tuiskua”, ilmoitti 14-vuotias muutama viikko sitten ykskantaan. SOS! huusivat äidinvaistoni laikka punaisena välittömästi. Siihen se nyt päättyisi viaton nuoruus, alkaisi alamäki ja turmion tie. Melkein näin jo silmissäni teinin uivan kiljuämpärissä ja viskaisevan pikkuhousunsa lavalle. Ja tietysti tämän aukottoman päättelyketjun lopuksi teki mieli vain yksinkertaisesti kieltää. Koska on vaan […]

Arkikuva 21/52

Viisihenkisen perheen tavallista arkea. Yksi kuva viikossa, yhden vuoden ajan. Haaste Lähiömutsilta bongattu.  Ihan kuulkaa itekin kauhistuin viime viikon surkeita blogiesiintymiä, tai siis sitä yhtä. En muista, koska olisin ottanut ihan näin rennosti tätä hommaa, mutta pakko myöntää että teki ihan hyvää. Lähdettiin loppuviikosta Tampereelle pikku-ukkojen kanssa pelireissulle ja ihan tietoisesti jätin tietokoneen kotiin, jottei […]

Olipas. Jopas olikin!

Kyllä Tampere oli meille jälleen kerran hyvä. (lukuunottamatta yhtä urheilukauppaa, joka ei myynyt meille koristossuja, kun “ne on kaikki nyt laatikoissa tuolla varastossa”) Mutta en mä mitään Uhanoita ehtiny metsästää. Tai muutenkaan kaupungilla pörrätä. Sen sijaan ehdittiin tiivistyä porukkana korisvanhempien kanssa. Kannustaa poikia kentän laidalla. Tilata, syödä ja maksaa 12 valkosipulikanaa ja yksi kanakori reilussa […]

Lomansesteri!

Nyt pitäis melkein laittaa Popedaa soimaan. Tai jotain tamperelaista suamirokkia ny ainakin. Koska kesän toinen lomaviikko alkoi juuri! Koska huomenna mä pääsen pitkästä aikaa mun Tampereelle! Koska viikonloppu on täynnä koripalloa! Voisko asiat enää paremmin olla? Mä olen nyt kesällä melkein kasvanut läppäriin kiinni. Ja jos nyt en kokonaan meinaakaan koneetta lomailla, ajattelin ainakin avata […]

Paras Tampere.

En mä turhaan eilistä Tampereen reissua odottanut. Ihana, mahtava, ystävien ja koripallon täyteinen hyvän mielen päivä. Tavattiin pitkästä aikaa sukulaisia ja ystäviä, fiilisteltiin vanhoja kotikulmia, syötiin kunnon kiinalaista ja kruunattiin hieno päivä turnausvoitolla. Kotimatkalla iltamyöhällä intoiltiin meidän upeesta junnujoukkueesta ja kehuttiin vuorotellen poikien kehitystä. Tollaset 7-8 -vuotiaat pikkumiehet voivat olla omistautuneisuudessaan mahdottoman inspiroivia. Myönnän olleeni […]