Kulttuuri on parasta nollausta – poikkeuksellisen upea Pieni merenneito hämmästytti, ihastutti ja liikutti

*medialiput näytökseen saatu  Kuvat musikaalista: Helsingin Kaupunginteatteri, Robert Seger Minulle ja perheemme kohta 12-vuotiaalle kuopukselle (hän on tarinatäti henkeen ja vereen ja ilmoittanut jo alkavansa aikuisena käsikirjoittajaksi) oli varattu hiihtolomaviikon perjantaiksi liput Helsingin Kaupunginteatterin suitsutusta saaneen Pieni merenneito -musikaalin iltanäytökseen. Päivää oli odotettu malttamattomasti jo syksystä lähtien, mutta myönnän, että edellisiltana kamoja reppuun ahtaessani en […]

Topit ja flopit – Kirjavuosi 2019

Herramunhyvänenaikani! Mullahan on blogi! Ja tännehän voi kirjoittaakin aina aika ajoin jotain. Aloitetaan siis blogivuosi 2020 näin hyvissä ajoin helmikuussa, mutta sentään lempiaiheellani, eli kirjoilla. Vietetäänhän tänään sopivasti myös Lukurauhan päivää. Reilu vuosi sitten vuodenvaihteessa päätin yrittää palauttaa lukemisen osaksi arkirutiinejani. Kirjallisuus on lapsesta asti ollut minulle tietynlaista aivotreeniä, bensaa ajatuksilleni, ehkä ajoittain todellisuuspakoakin – […]

… ja sitten tulin kirjoittaneeksi näytelmän – Mannapuuroa ja mansikkaa ensi-illassa 7.11.2020

”Be careful what you wish for”, sanovat. Kun vuoden 2019 ensimmäisenä päivänä listailin vähän flunssaisena toiveita alkavalle vuodelle, en osannut villeimmissä kuvitelmissanikaan ennustaa, mitä tulevat kuukaudet toisivat tullessaan. Lista oli mielestäni sopivan vähäeleinen ja helposti toteutettava, mutta silti näin jo marraskuun kynnyksellä joudun tunnustamaan etten ole sen enempää hakenut opiskelemaan, matkannut junalla maasta toiseen kuin […]

Näin opin lukemaan uudelleen

Ihan alkuun, anteeksi tuosta otsikosta. Inhoan tällaisia ”näin opin pesemään hiukseni palashampoolla” ja ”näin opin puhumaan miehelleni tuhmia” -otsikoita (enkä muuten ole oppinut kumpaakaan, mikäli jäitte miettimään). Mutta kun viime vuonna tuskailin rakkaalle harrastukselleni jäänyttä liian vähäistä aikaa, olisin halunnut lukea juuri tällaisen jutun, juuri tällaisella tyhmällä otsikolla. Olen kirjoittanut lukemisesta ja kirjoista lukuisia kertoja, […]

Salsa-Sappisen nachopelti ja sikahyvä tomaattisalsa

Olen jo monta päivää pyöritellyt mielessäni, miten saisin kiteytettyä parhaiten tänne blogiin viime viikon Lontoon-matkan. Reissu oli ihana, ja koko kokemuksen prosessointi on vielä jotenkin kesken, joten antaa sen hautua nyt vielä hetken. Reissukokemusten sijaan nyt siis lupaamani helpot reseptit, joita käytettiin kuukausi sitten meillä järjestettyjen nelikymppisten tarjoiluissa. Nachopelti on siipan bravuuri ja minä kun […]

Pelottava, pelottavampi, unihalvaus

Olin ehkä 14-15 -vuotias, kun muistan ensimmäisen kerran heränneeni keskellä yötä varmana siitä, että joku valtava pahuus on läsnä juuri siinä hetkessä, juuri omassa kodissani. Tajusin koko ajan selkeästi olevani hereillä, mutta en pystynyt tekemään tuolle paikalla olevalle pahalle mitään. Olisin halunnut huutaa tai juosta varoittamaan viereisessä huoneessa nukkuvaa äitiäni, mutta en pystynyt. Seuraava muistikuva […]

Sankarin (ja vähän vaimonkin) näköiset nelikymppiset

Meidän perheessä kun puhutaan kevään juhlakaudesta, ei (vielä) tarkoiteta valmistumisia eikä pariin vuoteen taas rippijuhliakaan, vaan koko porukan syntymäpäiväsumaa. Synttärikausi alkaa maaliskuussa omista juhlistani ja jatkuu kolmen viikon välein huipentuen äitienpäivän tienoilla isän ja pojan syntymäpäiviin peräkkäisinä päivinä. Varsinaisia lastenkutsuja meillä ei ole pidetty enää kymmenennen ikävuoden jälkeen kellekään lapsista, vaan juhlitaan kunkin synttäreitä useimmiten […]

Raskainta on pysytellä askel edellä

Tämä äitienpäiväviikko (niin, se tosiaan on sunnuntaina, ymmärrän kyllä jos ette muistaneet… onneksi kouluilla ja päiväkodeille on yleensä kalenterin nurkka taitettuna näillä main) on nostanut useampiakin aihetta koskevia julkaisuja ainakin omiin silmiini lähipäivinä. Aiemmin päivällä luin Lähiömutsi-Hannen ajatuksia siitä, kuinka helposti perhekalenteria hallinnoivasta eväsleipien laittajasta tulee muutaman päivän lapsettomalla lomalla jälleen vapautta estoitta rakastava hedonisti. […]

Vähän iisimmin

Ei meillä koskaan oikein kummempia pääsiäisperinteitä ole ollut, mutta tänä vuonna ei sitten sitäkään vähää. Normaalisti yön aikana lapsille suklaamunia piilotelleelle pääsiäispupullekin oli ilmeisesti jäänyt vapaiden kunniaksi niin sanotusti ränni päälle, kun oli kokonaan unohtanut piilottelubisneksensä. No, onneks iskä paikkasi. Mä olen vähän tarkoituksella jättänyt blogin tänne nyt keväällä olemaan rauhassa ja hengähtänyt vähän itsekin […]

Syyllisyys, vanha veijari

Rakastan kevättä. Varhain valkenevia aamuja, lumen alta paljastuvaa ulon tuoksuista littanaa nurmea, valoisia iltoja ja vähitellen jäistä vapautuvaa merenlahtea. Mutta sitä en rakasta, että lisääntyvä valoisuus ja toiveikkuus herättävät hetkeksi myös talviunilleen torkahtaneen syyllisyyden. Tuo vanha tuttu takaraivossa hakkaava kamraatti on tukistanut otettaan samaan tahtiin lisääntyvän valon kanssa. En ymmärrä, miksi se astui niin voimakkaasti […]