Ystävät ja ilonpito, tarvitsen teitä kaaosvuosiini

38,0. Sen verran näytti kuumemittari eilen illalla, kun olin koko päivän tuntenut oloni kohmeiseksi ja kummalliseksi. Kuumetauti on kaatanut tähän mennessä petiin jo neljä viidestä perheenjäsenestä, ainoastaan sporttijätkä sinnittelee terveiden kirjoissa. Sairastuminen tarkoitti tietysti myös hetkellistä pysähtymistä. Kun olin ensin yön vuorollaan hikoillut ja värissyt ruttuisissa lakanoissani, lepo jatkui aamulla sohvalla. Ja kyllähän te tiedätte, […]

Just another basic monday

Joku sielu meni täällä kerran tekemään sellaisen virheen, että kertoi haluavansa joskus lukea sellaisesta meidän ihan perusarkipäivästä. Ja sellaistahan näissä blogeissa vielä muutama vuosi sitten olikin. Niitä arkisia hetkiä, pohjaan palaneita kattiloita ja toisaalta märkiä suukkoja. Nyt, kun ylipäänsä blogeissa on syksyn aikana ollut havaittavissa pientä sisältömyrskyä ja kyseenalaistamista sitä kohtaan, mihin blogiala on menossa […]

Ihanan synkkää! Parhaat Netflix-sarjat syksyyn

Meillä katsotaan nykyään ihan hurjan vähän tv:tä, niin kuin varmaan monessa muussakin huushollissa. Useimmat lemppariohjelmat tulee tsekattua suoratoistopalveluista silloin, kun sopiva väli arjesta sattuu löytymään, ja usein katselu venahtaa maratonin puolelle, kun joku sarja vie kunnolla mukanaan. Meidän huushollissa maratoneja haittaa vähän mun iltaunisuuteni (kello on nyt 19.41 ja olen aivan valmis pehkuihin), joten arki-iltaisin […]

Perusasioiden äärellä

Olen luontaisesti aika kova kelailemaan asioita. Siihenhän tämä koko blogitouhukin perustuu. Saan jonkin ajatuksen, jonka pyörittelen ensin päässäni pyöreästä soikeaksi ja takaisin, ja lopulta tuuttaan sen kaikkien nähtäville tänne. Vaikka tietysti on valtavasti myös ajatuksia, jotka eivät koskaan tänne blogiin asti päädy. Liian henkilökohtaisia, vaikeita tai ahdistavia. Ja joskus on sellaistakin aikaa, että ajatukset eivät […]

…ja tulos seitsemän oikein on

Onpa ihan kertakaikkinen ilo huomata, että tasan seitsemän arkiviikon jälkeen perheemme on napannut tuttuun tapaan kokonaisvaltaisessa säätämisessä jättipotin ja onnistunut kokemaan lähes kaikki ”näihin mä valmistaudun kyl sit nyt kunnolla” -arkitilanteet. Vastoin varsin toteuttamiskelpoista superarki-suunnitelmaani, emme ole teinin kanssa kovinkaan usein pururadalla toisiamme halailleet ja ne perkeleen hyllytkin on vielä paperoimatta. Tämän kaiken sijaan olemme […]

Jeesiä opintielle – omegat talteen vekkulilla tavalla

Kaupallisessa yhteistyössä Minisun Omega Junior Tämä syksy toi tullessaan meidän perheeseen oikein urakalla uutta, jälleen kerran. Sen lisäksi, että kasiluokkalainen uskaltautui ottamaan vastuun pienemmille suunnatun tanssiryhmän vetämisestä ja aloittaa kohta rippikoulun, myös perheen nuoremmille koululaisille alkanut lukuvuosi tuo eteen uusia juttuja. Reilu kuukausi sitten, juuri siinä arjen alun kynnyksellä se iskikin tajuntaan kerralla – esikoisen haastavimmat […]

Nauti nyt, kun ne ovat isoja

Viime viikolla postilaatikkoon oli tipahtanut kirje esikoisen nimellä. Paperin yläkulmassa luki rauhoittavalla fontilla, mutta kuitenkin jotenkin pompöösein kirjaimin KUTSU RIPPIKOULUUN! Vaikka toki tätä oltiin tiedetty odottaa (ja ehkä hieman kakkubuffettiakin suunniteltu), hätkähdin kirjeestä vähän. Väittävät nyt pokkana, että lapsi on kohta viidentoista. Joka kuukausi lähempänä itsenäistymistä. Vastahan mä opin sen seurasta nauttimaan ja olemaan sille […]

Kai se siinä sit oli

Sen voi tuntea jo aamuisin. Vanhan talon lattianraosta ujuttautuu yön viileys sisään ja saa vetämään varpaat peiton alle. Syksyn tuoksun voi melkein haistaa makuuhuoneeseen asti. Aamut voisi aloittaa lausumalla jotain runollista, kuten ”on ollut kylmä yö”. Kun lauantaiaamuna tassuttelin kahvinkeittoon, oli ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen vedettävä villasukat jalkaan ja kietouduttava paksuun neuletakkiin. Aamun sanomalehteä lukeakseen […]

Aloittamisen sietämätön vaikeus

Maanantaina oli suuri päivä. Muijakorisporukkamme kesätauko oli vihdoin tullut päätökseensä ja tuttu puheensorina kotkotus ja nauru räkätys täyttivät läheisen koulun liikuntasalin. Koristossujen nauhat oli tiukalla ja kylmäpakkaus varmuudeksi repussa – ainahan näissä hommissa on jotain tavannut revähtää. Ensimmäisen vartin jälkeen olin valmis marssimaan ulos ovesta ja kiljumaan mennessäni, etten enää ikinä tulisi takaisin. Ruosteen maku […]

Mutsin uhmaikä

Tasan kaksi koulupäivää siihen sitten meni. Lapset aloittivat koulunsa torstaina, ja jo perjantaina raahustettuani Robbie Williamsin keikalta väsähtäneenä kotiin, olin valmis viikkaamaan lapaseni tiskiin. Eteisen lattialla oli vastassa lenkkaria, reenikampetta, reppua ja lippistä, pöydällä pino päällystettäviä kirjoja ja jääkaapissa valo, joka sekin jotenkin erityisen himmeä. Mustikkamukavan liejuiset astiat levittivät mäskistä hajuaan tiskialtaassa ja helvetinmoinen banaanikärpäsyhdyskunta […]