Rakas menkkapäiväkirja – haluan tehdä murhan

*kirjoitus sisältää (punaiseksi) värittynyttä kieltä, joka saattaa vituttaa herkimpiä lukijoita Se voi olla ihan tavalliselta tuntuva tiistai tai perjantai. Kun raotan aamulla silmiäni, tiedän jo, etten halua nousta. Pää painaa tonnin, vatsa kaksi, ja vierellä helvetin äänekkäästi jotain vanunutta collegepalttoota ylleen repivä miehenretalekin voisi mielellään juosta vaikka suorinta tietä katujyrän alle.  Tulikuumat kyyneleet polttelevat luomien […]

2019: hae opiskelemaan ja leivo kakku

Vuoden ensimmäinen päivä on perinteisesti uusi alku. Tyhjä paperi, jolle lähdetään kirjoittamaan uutta tarinaa. Paitsi että harvoin ne oikeasti ovat näin kalenterisidonnaisia – uudet alut tupsahtelevat usein yllättäen keskellä maaliskuista tiistaita tai marraskuun sohjoista ruuhkaa. Jonkinlainen tarve edellisen vuoden niputtamiselle ja uuden – paremman – aloittamiselle vuodenvaihteessa kuitenkin on. On kuin kerran vuodessa kaikki maailman […]

Anteeksi, jos sinulle päivänselvät asiat ovat minulle joskus vaikeita

Minusta tammikuu on aina ollut ylivoimaisesti vuoden ankein kuukausi. Kilpailu kategorian piikkipaikasta ei ole ollut edes kovin tiukka – joulun ja vuodenvaihteen juhlinnan jälkeinen usein harmaa, arkinen ja ennen kaikkea pitkä kuukausi on tuntunut olevan vain tiellä kevättä kohti mentäessä. Usein jo helmikuun ensimmäisenä päivänä helpottaa. Mutta tammikuu? Ei helevetti. Tänä vuonna tosin marraskuu päätti […]

Mitä kuuluu?

Minä kun olen tällainen alituiseen itseäni, ympäristöäni ja välillä tuntuu että melkein koko maailmankaikkeuden fiiliksiä pakonomaisesti tutkiskeleva yksilö, niin tulin yksi ilta tällaista ”miltä musta tuntuu” -havainnointia tehdessäni miettineeksi, etten oikein itsekään tiedä, mitä mulle kuuluu. (Ja kuten muut vastaavan tutkailuominaisuuden omaavat tietävätkin, sellainen ei lainkaan sovi, vaan tällaiselle tietämättömyydelle pitää mahdollisimman pikaisesti kaivaa syy. Koska […]

Koska viimeksi sanoit jollekin jotain ystävällistä?

Eihän tämä enää yllätyksenä tule. Puolivuosittain onnistun keräämään lautaselleni turhan monta projektia yhteen syssyyn ja hetkellisesti iskee epätoivo. Vaikka kyllä mun pitäisi tämä jo osata, useamman vuoden jälkeen. Priorisoida, hinnoitella oikein ja ottaa lepoaikaa silloinkin, kun tekemättömiä töitä on paljon. Mutta kai se kuitenkin vaatii vielä lisävuosia. Oppia nuo kaikki. Viime viikot ovat olleet siis […]

Miksi minä tulen aina itselleni viimeisenä?

Viime viikolla makasin ensimmäistä kertaa ikinä osteopaatin laverilla möyhennettävänä. Kallonpohjan käsittely aiheutti nautinnollista kipua ja rutiseva ranka spontaaneja naurunpyrskähdyksiä. Olin yli puoli vuotta vetkutellut ajan varaamista, kärsinyt kovista päänsäryistä, korvan lukkoisuudesta ja ajoittain jopa nielemisvaikeuksista. Käsittelyn jälkeen oli jotenkin kummallisen helppo hengittää. Seuraavana päivänä astelin ensimmäistä kertaa koskaan sairaalalle polikliiniseen toimenpiteeseen. Vaiva, joka sekin oli […]

Rasvahapot arkijonglöörauksen apuna

Kaupallisessa yhteistyössä Eye q™:n kanssa Tämä syksy on alkanut taas sillä lailla aika perinteisesti: arki kaikkine lieveilmiöineen on pyyhkäissyt koko talouden yli ja tuntuu, että vähän kaikilla on eriasteisia sopeutumisvaikeuksia. Yksi on napannut itselleen jo ensimmäisen syysflunssan, toinen yrittää tasapainoilla koulun ja teatteriharrastuksen välillä ja meikäläinen pyrkii kesän velttoilun jälkeen pitelemään taas kaikkia mahdollisia työ- ja harrastusprojektien […]

Siunattu hulluus – blogiperhe on parasta, mitä blogin kautta voi saada

Sitä on ihminen siitä hassu, että se joskus tulee ajatelleeksi olevansa jotenkin vääränlainen. Siis tiedättekö, milloin ikäänsä, kokoonsa, ammattiinsa tai vaikka elämänvalintoihinsa nähden. Että pitäisi olla jotenkin parempi ja rauhallisempi, käyttäytyä jollain tavoin ”ikänsä mukaisesti”, tai muuta älytöntä. Mulle kulunut kesä on nostanut moisia fiiliksiä useampaankin kertaan. Meillä on majoittunut ajoittain isojakin nuorisolössejä – ne […]

Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun meni ihan vetistelyksi koko homma

Kuva: Solar Films/Marek Sabogal Sellasta kepeää suomalaiskomediaa olin menossa katsomaan. En voi sanoa tuntevani Tuomas Kyrön luomaa Mielensäpahoittaja-hahmoa. En ole lukenut kirjoja, enkä katsonut ensimmäistä Mielensäpahoittaja-elokuvaa, koska (myönnän, täysin typerästi) luulin, että tämä on sellainen juttu, joka ei ikäänkuin kuulu mulle. Jotain sellaista jöröä, alleviivaavaa ja stereotypistä Suomi-hauskaa, joka nostaisi enemmän myötähäpeää kuin suupieliä. Enkä […]

Kuunteleminen kannattaa aina – ilmainen kokeilukuukausi BookBeatiin

Kaupallisessa yhteistyössä BookBeatin kanssa Mää rakastan kirjoja. Jos en vielä ole sitä siis onnistunut kailottamaan tarpeeksi. Rakastan sitä tunnetta, kun hypistelen vielä avaamatonta opusta käsissäni pohtien, minkälaisen tarinan se kätkee sisäänsä. Rakastan sivujen tuoksua, ensimmäisiä sanoja, sitä hetkeä, kun tajuaa tempautuneensa täysin tarinan vietäväksi ja jopa sitä onttoutta, jonka hyvä kirja jättää jälkeensä. Lapsena mä […]