Jeesiä opintielle – omegat talteen vekkulilla tavalla

Kaupallisessa yhteistyössä Minisun Omega Junior Tämä syksy toi tullessaan meidän perheeseen oikein urakalla uutta, jälleen kerran. Sen lisäksi, että kasiluokkalainen uskaltautui ottamaan vastuun pienemmille suunnatun tanssiryhmän vetämisestä ja aloittaa kohta rippikoulun, myös perheen nuoremmille koululaisille alkanut lukuvuosi tuo eteen uusia juttuja. Reilu kuukausi sitten, juuri siinä arjen alun kynnyksellä se iskikin tajuntaan kerralla – esikoisen haastavimmat […]

Sattumaa vai jotain suurempaa?

Jotakuinkin 3,5 vuotta sitten olin lähes varma, että meille tulee avioero. Sinä keväänä kirjoitin ensimmäisen version tästä. Sen loppu oli erilainen kuin tuon lopullisen, vasta kahdeksan kuukautta myöhemmin julkaistun kirjoituksen. Ihminen, joka tunsi mut kaikkein parhaiten, johon luotin kaikkein eniten, jota olin valtaosani elämästäni rakastanut enemmän kuin mitään muuta, oli parin vuoden aikana ajautunut huomaamatta […]

Ystäväni alakulo

Ei saa jarruttaa.  Menen kovaa, pidän yllä vauhtia, jotta en vain ehdi pysähtyä. Painan kaasua, kun pitäisi jo ymmärtää hellittää. Haalin maat ja taivaat. Kauhon lautaselleni tehtäviä, jotka eivät siihen kuulu. Puutun, pidän kiinni, roikun. Antakaa minun tehdä. Pitäkää minut mukana. Älkää päästäkö minua tyhjään. En uskalla kokea tyhjää. Olen koko ikäni kamppaillut alakuloisuutta vastaan. […]

Nauti nyt, kun ne ovat isoja

Viime viikolla postilaatikkoon oli tipahtanut kirje esikoisen nimellä. Paperin yläkulmassa luki rauhoittavalla fontilla, mutta kuitenkin jotenkin pompöösein kirjaimin KUTSU RIPPIKOULUUN! Vaikka toki tätä oltiin tiedetty odottaa (ja ehkä hieman kakkubuffettiakin suunniteltu), hätkähdin kirjeestä vähän. Väittävät nyt pokkana, että lapsi on kohta viidentoista. Joka kuukausi lähempänä itsenäistymistä. Vastahan mä opin sen seurasta nauttimaan ja olemaan sille […]

Kuudes pelaaja

Se alkaa jo matkalla. Jokainen ihokarva sojottaa kattoon, kun padilla pyörii dokumentti Lauri Markkasesta ja NBA-komissaari Adam Silver kuuluttaa hänen nimensä seitsemäntenä kaikkien aikojan kovimman korisliigan varaustilaisuudessa. Repussa on Suomen lippu, kaulahuivi ja pelipaita. Jännitys tuntuu sormenpäissä ja kihelmöi ilmassa. Ollaan matkassa kaksin, minä ja poika.  Kenellekään meidän perheen touhuja tai blogia seuranneelle tuskin tulee […]

Aloittamisen sietämätön vaikeus

Maanantaina oli suuri päivä. Muijakorisporukkamme kesätauko oli vihdoin tullut päätökseensä ja tuttu puheensorina kotkotus ja nauru räkätys täyttivät läheisen koulun liikuntasalin. Koristossujen nauhat oli tiukalla ja kylmäpakkaus varmuudeksi repussa – ainahan näissä hommissa on jotain tavannut revähtää. Ensimmäisen vartin jälkeen olin valmis marssimaan ulos ovesta ja kiljumaan mennessäni, etten enää ikinä tulisi takaisin. Ruosteen maku […]

Perheenäiti kävi lenkillä! KATSO KUVAT!

SHOKKIPALJASTUS! 35-vuotias uusikaupunkilainen perheenäiti kävi kävelylenkillä Uudessakaupungissa tiistai-iltana. Poikkeuksellinen tapahtuma pantiin merkille pikkukaupungissa iltaseitsemän jälkeen. Silminnäkijöiden mukaan ”lyhyt ja vaivalloisen näköinen” kävelysuoritus suuntautui kaupungin keskusta-alueelle, erityisesti kaupunkia halkovan Kaupunginlahden rannalle. Toimituksen saamien tietojen mukaan lenkin pituudeksi olisi mitattu noin yksi kilometri. Itse suoritus kesti silminnäkijähavaintojen mukaan kuitenkin lähemmäs puoli tuntia. ”Kamala krääsy se ol päälles […]

Kaura-mustikkapaistos aka ”mustikkamukava”

Mä olen siitä(kin) onnekas ihminen, että mun äiti on innokas marjastaja. Ja kun mumma menee mustikkaan, se jakaa auliisti saaliistaan myös meille. Parin viime viikon aikana ollaankin saatu taas pakkasen täydeltä marjoja, leivottu piirakka poikineen ja irvistelty sinisin hampain mustikkamaidon jälkeen. Yksi loppukesän mustikkaherkku, jonka olin kokonaan unohtanut, on helppo ja nopea kaura-mustikkapaistos, jota olen […]

Korvikset mahtuu aina

En voi sanoa olevani mikään kovin innokas hupishoppailija, vaan väitän useimmiten tekeväni ostoksia pääosin tarpeeseen. Tosin samaan hengenvetoon voin todeta pystyväni perustelemaan monenlaiset tarpeet hyvinkin kekseliäästi, jos tilanne näin vaatii. Aina ei tosin ole ollut tilaisuuttakaan ostaa mitään ylimääräistä. Ja vaikka tuollainen mahdollisuus myöhemmin on ehkä auennut, en juurikaan fiilistele juttuja nettikauppoja selaillen, vaan menen […]

Onnea on… kaksi kotipaikkaa

Minä olen siitä onnekas ihminen, että saan asua maanpäällisessä paratiisissa. Tätäkin juttua kirjoittaessani avoimesta ikkunasta käy lempeä kesätuuli ja tien toiselta puolelta kantautuu vaimeaa painepesurin hurinaa. Isäni pesee lauta-aitaansa ihan tuossa vieressä, näkö- ja jutteluetäisyyden päässä. Saan asua yli 100-vuotiaassa puutalossa, vanhan kaupungin keskustassa, puiston laidalla. Naapurissa pappa, parinsadan metrin päässä merenranta. Meidän arki on […]