Itsepalveluvaraston kautta kainaloon

Kovalla uhollahan sitä lähdettiin. Että nyt pannaan (heh heh) parisuhde kuntoon ja aletaan käydä treffeillä. Joka kuukausi varataan kalenterista aikaa ihan vain meille kahdelle ja kaivetaan ruuhkavuosipuurosta se voisilmä, jonka takia tuota tatinaa kannattaa päivästä toiseen pistellä. Sellainen aika löytyy kyllä. On löydyttävä.  No mitä luulette, onko löytynyt? Ei. Tammikuussa reippaina lähdettiin liikkeelle, mutta sen […]

We’ll always have Tampere

Viime viikolla multa pääsi vanha kunnon stressi-itku. Liikaa tekemistä, liian vähän aikaa. Viestejä ja pyyntöjä tipahteli joka suunnasta ja lopulta kamelinselkä vaan napsahti. Valutin ripsarit poskille ja niistin ahdistuksen vettyneeseen paperimyttyyn. Tuntui, etten jaksa enää hetkeäkään. Perjantaiksi olin luvannut vihdoin ja viimein mennä Emmin luokse Tampereelle. Vanha minä olisi varmaan ahdistuksissaan perunut koko reissun, mutta […]

Isommat lapset, parempi äiti

On asioita, joita ei äiti-ihmisen ole soveliasta päästää suustaan, etenkään kovin julkisesti. Itse olen saanut eräitäkin pöyristyneitä viestejä, kun olen suoraan kertonut, etten viihtynyt kotiäitinä. Voin aika rehellisesti sanoa, että pikkulapsiajasta muistikuviin on jäänyt vain hyvin satunnaisia hyviä hetkiä. Parhaiten muistan vuosia jatkuneen univelan ja tuolloin päättymättömältä tuntuneet, jatkuvat vatsataudit. Tunsin olevani vankina omassa kodissani […]

Hei 2017, joko uskallan olla onnellinen?

Epävarmuus. Jos aikuisvuoteni pitäisi kiteyttää yhteen sanaan tai määreeseen, se olisi epävarmuus. Sain ensimmäisen lapseni aika nuorena. Halusin vauvan, ja koko perheen niin kovin, että se hengästytti ja tuntui lähes fyysisenä kipuna reiden sisäosissa. Helmikuussa menin naimisiin, maaliskuussa täytin 21 ja huhtikuun alussa esikoinen ponnisti tapittavin silmin maailmaan. Tuosta, elämäni keväästä, tulee alkavana vuonna kuluneeksi […]

Jesaria näppeihin ja kylmäpussia kankkuun – tädit palloilee ny!

Aiemmin syksyllä kirjoittelinkin täällä, kuinka olin vihdoin löytänyt itselleni ihan ikioman liikuntaharrastuksen. Vuosikausiin en harrastanut mitään vakituista, etenkään liikkumiseen liittyvää, joskin lenkkeilyn makuun onnistuin toisinaan hetkellisesti pääsemään. Kunnes löysin itseni taas hartiat jumissa sohvalta hakkaamasta konetta. Syksyllä avasin (liian) pitkän harkinnan jälkeen suuni ja huhuilin naisporukkaa koripallon pariin. Sekä omaksi että varmasti kaikkien muidenkin yllätykseksi […]

Kehu puoliso päivässä

Miksiköhän se on niin vaikeaa? Kauniiden asioiden sanominen, hyvän mielen tuottaminen, koskettaminen. Kun rakastuessaan sitä tuijotti mielitiettyään lasittunein silmin tuntikausia, leperteli kauniita sanoja, eikä malttanut pitää näppejään erossa toisen iholta, 15 vuotta myöhemmin kehutaan toista lohduttamalla, että olet sä joskus pahempaakin ruokaa tehnyt.  Intohimo väljähtyy ja suhde arkipäiväistyy väkisinkin, ja niin sen oikeastaan kuuluukin. Ei […]

Arkikuva 22/52

Viisihenkisen perheen tavallista arkea. Yksi kuva viikossa, yhden vuoden ajan. Haaste Lähiömutsilta bongattu.  Tämä kesä on ollut jotenkin erittäin hyvällä tavalla sellainen perusasioiden kesä. Mä olen aina vannonut lasten kanssa perustekemisen ja myös tekemättömyyden nimiin ja ollut sitä mieltä, että hyvä elämä ei vaadi jatkuvaa pyöritystä tai elämyksellisyyttä, vaan ehkä pikemminkin päinvastoin. Mulle on kasvatuksellisesti […]

Kesä 2016 – Bucket List

Mä en ole viime vuosina juurikaan kesiäni suunnitellut. Lomaa on ollut vähän, jos ollenkaan, rahaa jotakuinkin saman verran. Missään kovin pitkällä ei olla käyty, nautiskeltu lähinnä kesän tuomasta vetelehtimisluvasta ihan kotimaisemissa. Kuka sitä nyt kotoaan mihinkään lähtisi, ja mitä näitä nyt on. Oikeasti en kyllä kesällä välttämättä kovin pitkälle kaipaakaan. Joku pieni irtiotto, kyllä kiitos, […]

13 ja juhlaliekit

Kaksi minuuttia sitten, klo 17.40 tänä päivänä, tuli kuluneeksi jämptisti kolmetoista vuotta siitä, kun minusta tuli äiti. Puolimetristä pötkylää tunattiin ulos 1,5 vuorokautta ja synnytyssalin radiosta ehti tuona aikana kuulua valehtelematta kymmenen kertaa Liekki-yhtyeen biisi Pienokainen. Olisiko sopivammin voinut osua? ”Pois, hei lennä pois, tyttöni pois.” No lensihän se lopulta aika nopsaan, kun ponnistamaan päästiin. […]

Voiko olla liian hyvin?

Aamulla heräilin rauhassa, join kahvit, puleerasin naamani ja lähdin juttukeikalle melkein naapuriin. Tunnin kuluttua palasin kotiin, kirjoitin jutun valmiiksi, valitsin ja muokkasin kuvat ja laitoin eteenpäin. Haukattiin muksujen kanssa lounasta ja kysyin pienimmältä, haluaako hän seuraavalle keikalle mukaan. Tallustettiin yhdessä seuraavaan osoitteeseen, jossa järjestettiin askartelupajaa. Pikkumimmi väritteli sen aikaa, että sain hommat tehtyä ja duunin […]