Lomamuistio

Harjoittelun piikkiin. Siten on hyvin pitkälti mennyt tämä kesäloma, kuten niin moni asia viime vuosina. Kun työ, ja sitä myötä elämä rytmeineen muuttuu, pitää monia asioita harjoitella uudestaan. Kuten nyt sitten tätä lomailua. Niinkuin jo viime viikolla kirjoitinkin, lomaa kyllä kaipaan, vaikka työstäni ihan hirmuisesti tykkäänkin. Tämä vajaan parin viikon vapaa osoitti taas vielä aiempaakin […]

Lomaa unelmaduunista? Kyllä, kiitos

Pidempään blogia seuranneet muistavat varmaan, kuinka voimakasta ammatillista rimpuilua kävin jopa vuosia täälläkin. Hilma oli sellainen loppuelämän unelma tietyn hetken ajan, mutta kun se loppui, jäin täysin tyhjän päälle ihmettelemään, mitä osaisin, haluaisin ja jaksaisin tehdä jatkossa. Noista vuosista on jäänyt ennen kaikkea mieleen turhautuminen ja epävarmuus, sellainen olo, etten ole mihinkään sopiva. Kesti ihan […]

Vyötäröön asti jorpakossa

En nyt aio ottaa taas puheeksi ikääntymistä tai ikäkriisiä, koska juuri tällä hetkellä en sellaista myönnä omaavani, mutta jonkinlaisesta kasvusta ajattelin muutaman rivin kirjoittaa. En fyysisestä. Siihen riittää hampparit ja sipsit ilman sen kummempaa ruotimista. Mä istun parhaillaan toista päivää uuden työpöytäni ääressä. Toimiston ikkunasta paistaa kirkkaasti aurinko ja tiedän jo nyt, että kesällä kuivaan […]

Breaking: Mutsi nähty laavumakkaralla!

No okei, makkarassa ei oikeesti oo mitään yllättävää. Mutta että laavulla. Metsässä. Paikassa, jonne kavuttava matka lasketaan kilometreissä, eikä metreissä (niinku vaiks sohvalta jääkaapille, se on henkilökohtaisesti tutumpi reitti), mihin pitää pukea päälle jotain muuta kuin virttyneen kerraston pieruhousut ja, no, olla ulkona. Happea, lunta, puita, juu nou. Kaikkea tervehenkistä. Ja meikäläinen? Jokin ei täsmää. […]

Tänään olin onnellinen…

Meinasin aloittaa kirjoittamalla, että syksy on tuntunut raskaalta, ja niinhän taisin aloittaakin. Samalla kuitenkin tajusin sen olevan toistoa jo useammaltakin vuodelta. Usein juuri syksyt tuntuu raskailta, kun mennään pimeää kohti, ja ehkä tuo kertoo myös aika paljon itsestäni. Tulen suvusta, jossa on aina arvostettu tekijöitä. Vaikka pyristelen irti siitä, että ahkeruus tai työn määrä jollain […]

Yksinyrittäminen on yksinäistä

Aloitetaan nyt vaikka sanomalla, että minä, jonka ei enää koskaan tämän jälkeen pitänyt alkaa yrittäjäksi, olen oikeasti enemmän kuin tyytyväinen vallitsevaan työtilanteeseeni ja tapaan, jolla saan töitä tehdä. Siis yrittäjänä olemiseen. Ja tätä en olisi uskonut koskaan sanovani, kun kauppani oven joskus suljin. En vieläkään myönnä olleeni katkera, mutta aika loppu olin. Ja tietysti pettynyt. […]

Tyttö joka inhosi rutiinia

”Mutta mä oon liian kärsimätön. Kyllästyn hirveen helposti. Mä en jaksa tehdä samaa asiaa pitkään.” Kuulin tipauttelevani totuuksia itsestäni, vaaleassa nojatuolissa, sen ihmisen edessä, joka kuunteli. Ehkä ensimmäistä kertaa kunnolla ääneen myönsin, että olen huono sietämään rutiinia. Että kyllästyn, veltostun ja passivoidun, jos päivät, viikot ja kuukaudet toistavat liikaa itseään. Samalla hetkellä tuntui kuin henkiset […]

Väsynyt ottamaan kantaa

Mulla alkaa huomisen työpäivän jälkeen loma. Ensimmäinen kokonainen lomaviikko, ihan kokopäiväisenä yrittäjänä. Sellainen pätkä, johon ei osu yhtään pakollista päivitystä, ihan vaan lyhyttä raporttia tai muutakaan työtä muistuttavaa. Ne ehtii seuraavallakin. Mielikuvissani nostattelin lomafiilistä hyvissä ajoin blogissa ja someissa. Jepajou, on konserttii, parisuhdelomaa ja juhannusrillailua. Vaan mitä lähemmäs tämä loma on tullut, sitä vähemmän on […]

Mitä jos vaan opettelisi olemaan

Viime viikolla pilkkoessani porkkanatikkuja ja kärventäessäni popcornia pienimmän kiharapään kaverisynttäreille, tulin miettineeksi, kuinka loppuun tämä kevät, monen muun vastaavan tapaan, on ehtinyt minut rutistaa. Sen lisäksi, että työrintamalla parsin alkuvuoden kasaan kirjaa, olin mukana hyvin aikaa ja energiaa vievissä kaupungin syntymäpäiväjuhlien valmisteluissa ja tein viestintää useammalle asiakasyritykselle, yritin myös parhaani mukaan kirjoittaa sekä lehteen että […]

…”ja ainiin, se kirja pitää kirjottaa” + arvonta

Viime kesänä muhun oltiin yhteydessä paikallisesta vanhojen talojen yhdistyksestä, Uudenkaupungin Vanhat Talot ry:stä ja kysyttiin, lähtisinkö mukaan kirjaprojektiin. Tunsin porukan entuudestaan ja oltiin viimeksi mukana myös avointen ovien puutalotapahtumassa pari vuotta sitten, joten vastasin aika epäröimättä kyllä. En oikein ollut ihan varma, mihin olin lähdössä, lähinnä odotin kirjoittavani muutamia tekstejä johonkin yhdistyksen keväällä ilmestyvään julkaisuun. […]