Kesäolo

Perjantaina nukahdin jo yhdeksän jälkeen illalla ja heräsin seuraavana aamuna melkein 12 tuntia myöhemmin. Iltapäivällä nukahdin sohvalle ja seuraavana yönä uinuin taas vaivoitta melkein kellon ympäri.

Torstain tapaturma ehkä pysäytti juuri sopivasti. Vaikkei kyse onneksi sen vakavammasta hommasta ole, jotenkin kiire, paine ja jatkuva syyllisyys helpottivat, kun tämä nyt omalla tavallaan pakottaa hetkeksi hiljentämään. Tarkoituksena oli pitää tulevalla viikolla kyllä juhannuksen lisäksi yksi ylimääräinenkin vapaapäivä, mutta luulen, että kun saan huomiset deadlinet kunnialla putkeen, antaudun loppuviikoksi ihan vaan lomailemaan.

Koko kevään jollain tavalla takaraivossa paineena hakannut rippijuhlien suunnittelukin tuntuu lähemmin tarkasteltuna olevan oikein hyvässä mallissa. Jo parissa vuorokaudessa on ehtinyt ajatella kaikkea sitä, mikä kaiken työstressin takia on jäänyt jo viikkoja, jopa kuukausia, taka-alalle. Ehkä olen vaan nukkunut niin paljon, että ajatus kulkee kirkkaammin.

Tänään ollaan kuitenkin viimein saatu terassille ensimmäiset kukat (kiitos äitille istutusavusta!), ostettu ruohonleikkuri, hamstrattu juhliin juomia ja servetit, grillailtu, kannustettu pikkuäijää futispelissä ja tuunattu vanhasta metallikaapista terassille apupöytää. Monta helpottavaa viivaa to do -listalle.

Tämän viikonlopun aikana on myös ekaa kertaa tullut ihan oikea kesäolo. Se fiilis, ettei ole kiire mihinkään, vaan voi unohtua vaikka tuijottelemaan taivasta puoleksi tunniksi. Terassilla pauhaa futiskisat pädiltä ja koko perheen kaikki jäsenet hääräilee omiaan, mutta kuitenkin siinä yhdessä. Vaikka vain hetkisen kerrallaan, mutta yhdessä.

Hassua, miten joskus joku tosi epäonninen juttu voi tuoda mukanaan myös helpotusta ja onnea. Sellaista hetkessä olemista. En nyt sano, että hyvä, kun murtui käsi, mutta niin varmaan vaan nyt piti tapahtua. Ihan kaikelta kannalta.

-Päivi

It's only fair to share...Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Facebook
Facebook
Pin on Pinterest
Pinterest

2 Replies to “Kesäolo”

  1. Sadepäiväkin voi joskus tehdä hyvää!
    Eihän niitäkään pää kestä viikko kausia putkeen, mutta pitkän kuivan jakson jälkeen tasapainottavat mukavasti.
    Joten sairaspäivien kanssa olkoon samoin.

    1. nakitjamutsi says: Vastaa

      Kyllä! Suhtautukaamme tähän kuin pitkään odotettuun sadepäivään. <3

Vastaa