On ihanaa, että näin 8.3. on marketit väärällään tulppaaneja, ruusuja ja suklaasydämiä. Leivoskauppa käy kuumana. Työpaikoilla kukitetaan naisia. Onhan naistenpäivä. No vähänkö hei mahtavaa! Mikä tahansa syy saada kukkia tai lahjoja on hyvä syy. Tosin uskoisin, että suurin osa naisista vaihtaisi vuosittaisen neilikkakimppunsa päivittäiseen arvostukseen ihan koska tahansa. Koska, let’s face it, naisena joutuu edelleen […]
ajatukset
Voiko olla liian hyvin?

Aamulla heräilin rauhassa, join kahvit, puleerasin naamani ja lähdin juttukeikalle melkein naapuriin. Tunnin kuluttua palasin kotiin, kirjoitin jutun valmiiksi, valitsin ja muokkasin kuvat ja laitoin eteenpäin. Haukattiin muksujen kanssa lounasta ja kysyin pienimmältä, haluaako hän seuraavalle keikalle mukaan. Tallustettiin yhdessä seuraavaan osoitteeseen, jossa järjestettiin askartelupajaa. Pikkumimmi väritteli sen aikaa, että sain hommat tehtyä ja duunin […]
Kinnus-rakkautta, työtila ja arvonnan voittaja

Mun elämään alkaa ehkä pikkuhiljaa löytyä joku rytmi. Yllätyksekseni sain alkuviikon Hesan huinimisreissulla tehtyä vähän jotain töitäkin ja muutenkin tämän viikon oon ollu kovinkin tuottelias. Voi olla, että osa innostumisesta johtuu nyt siitä, että mulla on vihdoin tila, johon on mahdollista mennä tekemään töitä. Ihan hurjan helpottavaa, että näiden nykyisten (sohva, ruokapöytä, kirjasto ja kahvila) […]
Huikea MHL!

Arvatkaa, mikä on elämässä hienointa? Uudet ja odottamattomat kokemukset ja kohtaamiset. Näitä molempia oli täynnä eilinen ilta, kun sain kunnian istahtaa tähtibloggaajan rastipaikalle Marja Hintikka Livessä. Meiltä landeltahan pääkaupunkiin matkaa julkisilla rapsakat reilu kolme tuntia, odotteluineen jopa yli neljä, mutta jotenkin nautin hirmuisesti yksinmatkaamisen rauhasta. Kun kukaan ei nyi hihasta tai kysele mitä on ruoaksi, […]
Onks mummun pakko, jos mummu ei halua?

Olen tarkoituksella vältellyt tätä aihetta jo vuosia. Isovanhemmuus. Millaista on hyvä isovanhemmuus meidän vanhempien mielestä, entä lasten? Ja onko meidän mielipiteillä ylipäänsä väliä, vai saavatko mummut, papat, vaarit ja mammat ihan itse päättää, kuinka paljon ovat mukana lastenlastensa elämässä? Tai haluavatko olla ylipäänsä ollenkaan. Sanoit niin tai näin, melko varmasti joku suuttuu, loukkaantuu ja pahimmassa […]
Mitäs nyt kuuluu tehdä?

On vähän hassu olo. Tänään aamulla en lähtenytkään perinteiseen malliin työpaikalle, vaan heräsin, latailin tiskit koneeseen ja hörpin aamukahvia ruokasalissa (oonks kattonu hiukan liikaa Downton Abbeya?!) ruokapöydän ääressä ja hoitelin samalla verokorttiasioita, vastailin sähköposteihin, sovin tapaamisia ja koitin päättää käytänkö paperista kalenteria, kännykän kalenteria vai google-kalenteria. Lopputuloksena käytän tietysti vähän kaikkia, joten vahvaa sekoilua todennäköisesti […]
Kun vielä tulee ikävä

13 vuotta sitten tänään oli pakkanen. Niin kylmä, että kirkossa oli urut jäässä ja häämarssi soitettiin viime hetken päätöksestä pianolla. Isä saattoi mut alttarille, enkä osannut ollenkaan aavistaa, että muutamaa tuntia aiemmin heidän autonsa oli hajonnut tienposkeen ja koko reissu meinasi jäädä tekemättä. En itkenyt kirkossa. Minä, vollottajanainen. Otin miehen sukunimen pitkän pohdinnan jälkeen. Häämatkalle […]
En jää kaipaamaan

En tiedä mitä myöten ristisin käteni huomenna, kun tämä tahmea, pitkä ja rasittava tammikuu on vihdoin ohi. Melkein joka vuosi olen ollut valmis skippaamaan koko kuukauden ja siirtymään suoraan seuraavaan. Helmikuuhan on aika lyhyt ja maaliskuussa on jo käytännössä kevät. Mutta tää hiton tammi on pakko aina lusia alta ensin. No, nyt se alkaa olla […]
Hupsunhassuja leikkitöitä

Silmiini osui aamulla tämä Tickle Your Fancy -blogin Saran ajatuksia herättävä postaus. Noin lyhyesti referoituna Sara oli kirjoittanut aiemmin työviikostaan, iltapäivälehti oli aika vapaasti tulkinnut ja nostanut postauksen otsikokseen ja BOOM, tämä yrittäjänä itsensä elättävä bloggaaja on suuren yleisön silmissä laiska kitisijä, jota kehotetaan menemään oikeisiin töihin. Oikeisiin. Hyvät naiset ja herrat, tarttuisin mielelläni nyt […]
Kun puutalokaupungissa palaa

Päätettiin eilen miehen kanssa napata pari tuntia kahdenkeskistä aikaa ja käydä syömässä. Palailtiin kotiin siinä yhdeksän tienoilla ja kun auto kotikadulle kurvasi, sanoin että nyt kyllä taivaanrannassa loimottaa omituisesti. Mäen toiselta puolelta nousi keltainen taivas ja näytti aivan kuin siellä palaisi. Mies siinä toppuutteli, että tuskin tulipalosta on kyse, kun ei olla hälytysajoneuvojakaan kuultu, mutta […]