Kuten varmaan vakkarilukijat ovat jo aavistaneetkin, mä olen tyystin unohtanut suurella uholla aloittamani villasukkaprojektin! Tämä on hyvin tyypillistä Päiviä, varsinkin näissä käsityöasioissa. Kun kärsivällisyys (mikä kärsivällisyys?!) ei kertakaikkiaan riitä. Aloitan innosta puhkuen, kilisyttelen puikkoja hullun kiilto silmissä illan, joskus jopa kaksi ja unohdan tämän jälkeen lahjakkaasti kaikki mukapitkäjänteiset päätökseni ja aikeeni. Säälittävä esitys, myönnän. MUTTA […]
minä itse
Puolivalmisteäiti.
Esikoisen syntyessä, kohta jo 11 vuotta sitten, odotin innolla kiinteiden ruokien aloittamista. Ahmin neuvolasta saatuja ravinto-opuksia sauvasekoittimen käydessä kuumana, kun vihannekset ja lihat saivat kyytiä. Kasvissoseet pakastettiin jääpalarasioissa, lihoista askarreltiin pieniä folionyyttejä. Tuoreelle, nuorelle äidille oli kunnia-asia tehdä itse lapsen jokainen ateria. Lisäksi se oli opiskelijaperheelle myös taloudellisesti fiksua. Purkkiruokia tytölle tarjottiin vain äärimmäisessä hädässä, […]
Tyhjyys.
Rankan, useamman kuukauden puristuksen jälkeen näytelmämme sai ensi-iltansa vihdoin lauantaina. Perjantainen ennakkonäytös jätti vielä aika paljon toivomisen varaa ja lauantaihin latauduttiinkin satakymppi lasissa. Hyvällä sykkeellä ja hauskaa pitäen saatiinkin enskari kunnialla pakettiin. Ja bileet oli tietysti sen mukaiset… Tänään iskikin sitten tyhjyys. Tajuntaan iskostui, että yksi, valtavan hauska vaihe on taas takanapäin. Esitykset toki jatkuvat […]
Päiväni murm… Päivinä.
Huomenta! Tervetuloa mukaan päivääni! Klo n. 7.20 HERÄTYS! Makuuhuoneen lämpötila muistuttaa jääkaappia, eikä peiton alta meinaa millään malttaa nousta. Koululaiset kolistelevat itselleen aamiaista, pienin tuhisee vielä autuaana sängyssään. Loikin peiton alta suoraan vaatteisiin ja keittiöön kahvinkeittoon. Klo n. 7.40 Muutama tiukka sananvaihto esikoisen kanssa iänikuisista ulkohousuista, ennen kuin hän lähtee talsimaan kohti koulua. Jokaisen aamun […]
Mitähän sanois?
Pitäis varmaan kommunikoida pääasiassa vuorosanoin. Ensi-iltaan on alle viikko. Pää surraa tyhjää, ei teatterin takia, vaan sen uskomattoman paskakuorman, joka kaadettiin niskaani menneen viikon aikana. Kaikesta yrityksestä huolimatta sitä ihminen näköjään pystyy ryssimään asioita oikein viimeisen päälle. Ja vieläpä tietämättään. Vaikeinta henkilökohtaisten murheiden keskellä on koittaa keskittyä työhön. Ja tässä kohtaa työn lisäksi teatteriin. Olen […]
Multitaskingstressitila.
Istahdin sunnuntai-iltana treenien ja suihkun jälkeen sohvalle katsomaan telkkaria. Selasin kanavia, etsin hyvää asentoa. Mietin leffan aloittamista, mutten malttanut. Kun vihdoin löysin jotain etäisesti katsomisen arvoista, olo oli edelleen levoton. Koitin rauhoittua, viskata aivot narikkaan ja antaa tyhjän pään nauttia tv:n sinisen kelmeästä valosta. Etsin asentoa uudestaan. Ei löytynyt. Hermostutti. Aikani vehdattuani ymmärsin, mistä levottomuuteni […]
Mörökölli minut vieköön!
En ole enää aikoihin tehnyt lupauksia uuden vuoden alkaessa. Ainakaan julkisia. Nytkään en puhu mistään virallisista, kiveen kirjoitetuista lupauksista, mietiskelin kuitenkin aamulla pyykkiä viikkaillessani, mihin sitä voisi tänä vuonna erityisesti panostaa. Edellinen vuosi tuntui juoksahtavan taas alta turhankin nopeaan, pieni tuli persiin alla juostiin koko vuosi. Jatkuvassa hälytystilassa ei tule kuin äkäisiä äitejä ja kus… […]
Best bits of 2013!
Olen aina tässä vaiheessa vuotta jostain syystä erityisen innoissani. Vuodenvaihde on kuitenkin joka kerta mahdollisuus aloittaa alusta, puhtaalta pöydältä. Ladella pöytään kasa katteettomia lupauksia ja toteutumattomaksi jääviä haaveita. Mutta lapsenomaisella innolla uuteen vuoteen jaksan kuitenkin aina suhtautua. Vuosi täynnä mahdollisuuksia, tapahtumia ja aina kuitenkin jotain uutta. Teen taas mielessäni niitä hupsuja listoja asioista, joita toivoisin […]
Pikkuveskin pikapikkuremppa!
Jos joltakulta on mennyt ohi, pahoittelen kertaalleen vielä tätä blogihiljaisuutta. Päivät töitä ja illat teatteria, siinä ne tärkeimmät syyt. Niin ja tietysti lapset, joulu ja kaikki perushärdelli. Juu nou. Että siks. Mutta en mä unohda, heti aina bloggailen kun vaan ehdin! Viikonloppuna vähän jo Facebookissa paljastelinkin (no en ny sillee!), että päätettiin yht’äkkiä vaihtaa alakerran […]
Suht puhdas jälkipyykki.
Aika hurja viikko. Enpä olisi uskonut pläski-tekstin syöksyessä näppikselläni, että palautteen määrästä tulisi näin valtaisa. Odotin lähinnä joitain kymmeniä tykkäyksiä ja muutamia aktiivisia terveysterroristien kommentteja siitä, kuinka ylipaino on haitallista nivelille. Onneksi näitä ei mahtunut joukkoon kuin muutama, vaan olitte todella osanneet lukea tekstin oikein, näitte metsän puilta. Pointti ei ollut lihavuuden tai epäterveiden elintapojen […]