Kymmenen, jopa vielä viisikin vuotta sitten kolmekymppiset tuntuivat ikälopuilta. Ajatus tälle synkän iän puolelle hyppäämisestä tuntui vielä valtavan kaukaiselta ja samalla ahdistavan lopulliselta. Eikös sitä sitten jo vähintään toinen jalka ole haudassa ja ihonhoidossakin on pikkuhiljaa keskityttävä kiinteyttämiseen. Kammottavaa! Nyt, jo puolitoista vuotta tuolla masentavalla kolmekymppisten puolella elelleenä, en edelleenkään tunne itseäni kolmekymppiseksi. Joo, olen […]
minä itse
Plussan puolella.
On tämä kesän jälkeen koittava arki aina enemmän tai vähemmän masentavaa. Illat pimenee, lehdet putoaa, aamulla väsyttää ja läksyistä kiukuttelukin nostaa päätään. Puhumattakaan ystävästämme kontaktimuovista. Perhanan kuplat! Yleensä tässä vaiheessa kesää alan jo odottaa syksyä. Kaikkine aikatauluineen, rutiineineen ja jopa pimenevine iltoineen. Nyt tuntuu kuitenkin hurjan haikealta. En haluaisi päästää kesästä vielä irti. Tahtoisin tarrata […]
Yksi plus yksi.
On yhtäkuin rakkaus. Miten ihanan pariskunnan ihania hääjuhlia saatiinkaan eilen olla viettämässä. Rento ja onnellinen hääpari jatkoi jorailua pikkutunneille asti, kuten tietysti me reippaat vieraatkin. Tänään onkin jaloissa tuntunut siltä, kuin olisi kiihdyttänyt muutaman tunnin jäärataa ympäri kolme numeroa liian pienillä luistimilla. Mää sydän korkokenkä. Voisin tähän samaan syssyyn kertoa myös tarinan siitä, kuinka erään, […]
Tuulista.
Tuulee valtavasti. Jo kolmatta päivää. Eikä pelkästään ulkona, myös korvien välissä myrskyää niin että humisee. Ajatuksia olisi jakaa vaikka useampaankin päähän. Aika ja sen kuluminen mietityttää. Ainainen kiire ja jaksaminen pohdituttaa. Syksyn kuviot töineen, kouluineen ja harrastuksineen saavat pään pyörälle. Mua kysyttiin taas sinne teatteriin. Tällä kertaa taisin vastata melkein myöntävästi. Mutta niin ihana kuin […]
Kun ikävä iski.
Selailin tuossa eräs ilta väsähtäneenä työpäivän jälkeen omia vanhoja statuspäivityksiäni Facebookista. Älkää kysykö miksi, en varmaan saanut sohvalla maatessani itsestäni muuta irti. Hymähtelin vanhoille vitseille, naurahtelin keskusteluketjuille ja koin monta “ainiin!” -hetkeä. Joulukuun kohdalla silmiin osui kuva Hilmasta, unelmasta, neljännestä lapsestani, josta jouduin luopumaan. Tuli spontaani itku. Kamala ikävä. Se oli kuitenkin jotain, minkä olin […]
Mutsi harrastaa.
Tai harrastais, jos ehtis. Multa kysyttiin yksi päivä, harrastanko mä mitään. Hetken mietittyäni jouduin vastaamaan kieltävästi. Tämä blogi on ollut mun ainoa harrastus jo pitkään ja tämäkin tuppaa jäämään kiireen jalkoihin. Mutta rehellisyyden nimissä kyllä kaipaan bloggauksen lisäksi jotain kivaa, omaa juttua. Mutta. Mihin väliin sen harrastuksen sitten tunkee? Kotona olen iltaisin useimpina päivinä hieman […]
Moka on lahja.
Eilen, kävellessäni tyylikkäästi, vesiselvänä, täpötäydessä rannassa lyhtypylvästä päin (juu, ihan kunnolla kilahti), mietin miten just mulle aina käy näin?! Miten mä en voi vaan olla se eteerisesti kesätuulessa käyskentelevä pellava-asuinen ja hyväkäytöksinen aikuinen nainen, jolla on valkoiset hampaat ja helmikorvakorut? Mutta kun ei. Mä olen se, joka kävelee päin lyhtypylväitä, hyppää vääriin juniin, nauraa liian […]
Läskipäälle lenkkimusaa.
Mä olen tehnyt itselleni lupauksen olla lupaamatta enää mitään. Siis varsinkaan elintapoihin liittyvää. Legendaariset “viis kertaa viikos lenkil, kuustoist vatsaa, nelkketkaheksa punnerrust ja kolttoist leukaa illas” -henkiset lupaukset on kyllä nähty. Ku ei se sit ihan toimikaan niin. Lupaamatta yhtään mitään, olen kuitenkin luvannut alkaa voida paremmin. Kokonaisuudessaan. Koitan kaivella taas esiin niitä asioita, joista […]
Paksumman nahan toivossa.
Mua ärsyttää. Ensinnäkin se, että mä olen aina tällänen herkkis. Vaikka olen kovaääninen, nauravainen ja hyvinkin huumorintajuinen, otan kyllä itseeni kohdistuvan kritiikin vähän liian raskaasti. Varsinkin asiattoman kritiikin. Toiseksi ärsyttää nimenomaan tämä asiaton kritiikki. Jota ei oikeastaan voi edes kritiikiksi kutsua, vaan enemmänkin tarkoitukselliseksi vittuiluksi ja lapselliseksi pyrkimykseksi saada jollekin mahdollisimman paha mieli. Kai siinä […]
Saako äiti kyllästyä?
Nyt tiedän sohaisevani muurahaispesää, mutta teen sen silti. Todennäköisesti saan jälleen kommentteja keskenkasvuisuudesta, mutta koska naiivisti uskon, etten ole ainut, aion antaa kasvot tällekin. Mä olen saanut elämässäni paljon. Lähes kaikki asiat, joista kymmenen vuotta sitten haaveilin, ovat jollain kumman ilveellä toteutuneet. Tapasin jo lukioikäisenä mieheni, pääsin naimisiin, sain kolme ihanaa lasta ja unelmieni talon. […]