Tarpeeksi hyvän joulukalenterin 9. luukku – Ken saa lahjan paskimman?

Tarpeeksi hyvässä joulukalenterissa jouluun yritetään valmistautua rennoin ottein ja nauttia juhlakauden tunnelmasta. Kalenteriluukku avataan joka toinen päivä. Tip tap, hyvät nakkiaiset! Se on alle viikko jouluaattoon (en ymmärrä kyllä taaskaan, että missä vaiheessa näin on käynyt), joten kohta löffätään! Koska oikeasti odotan kaikkein eniten nimenomaan edes parin päivän vapaata arjesta. Kyllä se joulu siihen sit ympärille […]

”Teille tai lapsellenne on varattu hammaslääkäriaika…”

… ja ajassa 1 viikko, 4 päivää se iskee paistinpannulla klyyvariin. Arki meinaan. Tuli nähkääs tuossa pari päivää se kaikkien vanhempien (tai sit vaan mun) lempitekstari: ”Teille tai lapsellenne on varattu hammaslääkäriaika torstaina diibadaaba klo diibadaaba”. No niin hei, kiva. Nyt ei sit tarvikaan ku selvittää, että kenenköhän jälkeläisen aika se mahtaa olla, koska omia […]

Otetaan vastaan: päällystäjä, Wilma-tunnukset ja moti

Nelonen, kutonen ja ysi. Nelonen, kutonen ja ysi.  Joo, siis niin, mun lapsethan menee jo… ootas, ne menee… hetkinen, ootas. Siis joo, kyllä, kyllä se pieninkin menee jo neloselle. Ja siis alottaako vanhin jo ysin? Siis peruskoulun viimeisen luokan? Mihin voi ilmoittautua, jos ei itse oo ehkä ihan valmis? Olen nyt viimeiset viikot tankannut mielessäni […]

Sadejuhannuksen selviytymispaketti

Mulle juhannuksella ei ole oikein koskaan ollut suurempaa merkitystä. Meitsi on jouluihmisiä, mutta jussi merkkaa lähinnä muutamaa vapaapäivää ja leppoisaa aikaa perheen kanssa. Kerran ollaan käyty viettämässä keskikesän juhlaa Tukholmassa ja kerran Ahvenanmaalla, muuten lähinnä nautittu aution kaupungin rauhasta. Saunaan me päästään papalle naapuriin ja grilli saadaan kuumaksi sateellakin – oikeastaan melkeinpä nautin sateisen juhannuksen […]

Menolippu Lintulaan

Kyllä se on kuulkaa ystävät nyt sellainen asia, että ainut tapa pysyä teinin vanhempana järjissään, on hommata mukulalle menolippu luostariin keräämään voikukanlehtiä herbaarioon, taiteilemaan hiilipiirustuksia ja valmistamaan vaapukkamehua, ja antaa sen palata sitten valaistuneena takaisin myöhemmin. Paljon myöhemmin. Vaikka sitten, kun itsestä on jo aika jättänyt. Vaihtoehtoisesti lipun voi hommata ihan itselle. Siellä sitten morttelissa […]

Sun ilo on mun ilo, sun suru on mun suru

Aloitin tämän kirjoittamista jo yli viikko sitten, äitienpäivänä. Ajatukset olivat tuolloin jotenkin turhan kesken, eikä kirjoittaminen ottanut luonnistuakseen. Ajatus siitä, mitä äitiydessään tai vanhemmuudessaan on tehnyt oikein, jäi kuitenkin kytemään. Ohjeitahan äitiyteen saa jatkuvasti – vauvapalstoilta, neuvolasta, isovanhemmilta, tuttavilta, somesta. Milloin mistäkin. Mistä ihmeestä sitä sitten vastasyntyneen nappisilmiin tuijottaessaan tietää, mikä on oikeasti oleellista? Mietin […]

Rippijuhlien anatomiasta

Ai niin, nekin on ihan kohta. Ne rippijuhlat. Jos viime syksynä olikin vähän kriisin paikka se, että esikoinen on tullut rippi-ikään, nyt aletaan olla huomattavasti konkreettisemman kriisin äärellä. Parin kuukauden kuluttua lapsonen laahustaa alboissaan kirkon käytävää ja kotona pitäisi juustokakun olla just jämpt hyytynyt, kun vieraat saapuvat pitkävartisine ruusuineen onnittelukierrokselle. Ehkä näistä asiaa koskevista kirjoituksista […]

Hän, joka täydensi perheen

Kun tämä vanhemmuus kuitenkin on tietynlaista virstanpylväiden ohittelua, niin tänään tultiin meidän perheessä jälleen tohinalla yli seuraavan pylvään. Kiharapäinen kuopus loikkasi kerrasta toiselle kymmenluvulle, mikä tarkoittaa taas sitä, että perheen viimeinenkin mukelo on jo toisella kymmenellään. Nyt kuuluisi – ja kai jotenkin haluaisinkin – sanoa, että tunne on haikea, mutta ei se todellisuudessa kauheasti taida […]

Ylläri Itävallassa – lapset ovatkin parasta reissuseuraa!

Olimme heränneet yöllä puoli kolmelta ja lähteneet matkaan tuntia myöhemmin. Ne muutamatkin tunnit, joina oltiin maattu silmät kiinni, oli jännitys pitänyt valveilla. Että päästäisiinkö lähtemään tai kuka pääsisi. Kun oltiin iltapäivältä viimein lounaan jälkeen Wienissä hotellissa ja toipilaana matkannut teini nukahti, rojahdin itsekin sängylle ja ehdotin nuorimmaiselle pieniä päikkäreitä. Että sitten hieman myöhemmin jaksettaisiin vähän […]

”Mun kohdalla se oli ihan eri asia” ja muita eroahdistuksen helmiä

Tiedättekö, kun vanhemmuudessa tulee niitä tiettyjä ensimmäisiä kertoja, joiden tietää kyllä jossain vaiheessa tulevan, mutta joihin ei todellisuudessa pysty yhtään valmistautumaan, vaikka olisi niitä olevinaan jo etukäteen hyvissä ajoin mielessään prosessoinut? Ensimmäinen yökylään meno, kesäleirille lähtö, ristiriita kaverin kanssa tai kirkkaalla äänellä kajautettu kirosana ovat ekoja kertoja, joihin ei oikein osaa varautua. Puhumattakaan tyttöjen kanssa […]