Arkilintsari

Tämä on ollut jotenkin ihmeellinen viikko. Jos Kun normaalisti nuppia tuppaa punottamaan kiristelystä, kiukusta ja riittämättömyydestä vähintään kerran, pari päivässä, olen onnistunut säilyttämään hämmästyttävän leppoisan asenteen enemmän tai vähemmän koko viikon ajan. Koska kuitenkin ymmärsin kyseenalaistaa tämän normaalista poikkeavan, käsittämättömän, lähes jatkuvasti positiivisen olotilan, ymmärsin, mistä epätodellisen hattarainen fiilis johtuu. Mä olen huijannut. Tämä on […]

En jää kaipaamaan

En tiedä mitä myöten ristisin käteni huomenna, kun tämä tahmea, pitkä ja rasittava tammikuu on vihdoin ohi. Melkein joka vuosi olen ollut valmis skippaamaan koko kuukauden ja siirtymään suoraan seuraavaan. Helmikuuhan on aika lyhyt ja maaliskuussa on jo käytännössä kevät. Mutta tää hiton tammi on pakko aina lusia alta ensin. No, nyt se alkaa olla […]

Yhden illan inspis

Mä olen nyt saanut tehdä enenevässä määrin keikkajuttuja lehteen (tykkään ihan pipona!), ihan laidasta laitaan. Useimmiten nämä meitsin jutut on sellasta viihteellisempää osastoa, mikä sopii mulle aivan erinomaisen hyvin. Jokaiselta keikalta oppii vähän jotain, joskus tärkeämpää ja toisinaan enemmän hömppää. Viime lauantaina uhmasin pakkasta ja pääsin muutamalle pihalle kuvaamaan erilaisia jäälyhtyjä. Ja mun hetkellisen pikainnostumisen […]

Pakkaspäivän tacokeitto

Se on jännä, miten näin kylmällä tekee mieli keitto- ja pataruokia. Meilläkin huushollissa käy koko ajan pieni viima, eikä mikään lämmitä niin, kuin soppa. Eilen muistin pitkästä aikaa ystävilläni maistetun, hullun hyvän tacokeiton. Tämä on helppoudessaan naurettavan simppeli, tyylillä paista, pilko, avaa purkki ja lämmitä. Taitavat (ja viitseliäät) ruokabloggaajat hauduttaisivat tomaattisoosit varmaan itse, mutta kuten […]

Ihanaa, onnellista, kaunista, parempaa…

… alkavaa vuotta 2016! Mä meinaan tulevana vuonnakin tehdä taas joukon vaikeita (ja todennäköisesti paskoja) päätöksiä, sukeltaa vielä vahvemmin teinin kanssa selviytymiseen saatellessani esikoisen yläasteelle ja oikeastaan vaan koittaa olla. Elää suorilta käsin tuomitsematta, olla kiinnostuneempi omista asioistani, kuin muiden ja opetella ymmärtämään niitä, joiden mielipiteet eroavat täysin omistani. Toivon tietysti, että nuo päätökset osoittautuvat […]

#puutalokaupunginjoulu

Mua ei ole jouluttanut vielä yhtään. Lasten joululahjatoiveet ovat aiheuttaneet lähinnä ihottumaa, enkä ole suonut kyllä muutenkaan ajatustakaan vielä kuukauden päähän. Tänään maailmankaikkeus teki kyllä kaikkensa joulumielen löytämiseksi ja yllättävän hyvin onnistuikin. Yön aikana kaupunki oli saanut, varovaisen ja märän, mutta valkoisen lumipeitteen ylleen ja puutalokaupunkimme joulunaika käynnistettiin virallisesti tänään. Mekin lähdettiin koko perheellä joulumielen […]

Mörkret

Tänä aamuna iski kriisi. Vaikka tykkäänkin kynttilöistä ja tunnelmasta, marraskuun suttuisen pimeä sadeilma veti jotenkin mielen matalaksi. Tänään ensimmäisen kerran iski todella tajuntaan, että kesä, valo ja kirkkaus on mennyttä. Tätä se on seuraavat viisi kuukautta. Harmaata. Pimeää. Tuhnuista. Toisaalta ei ole yhtään ihme, että suomalaiset on vähän luontaisesti melankolista sakkia. Ei voi tehdä hyvää […]

Talvijumihommat.

Vaikka joku jo kielsi kevättä saapumasta, koska talvi on kesken, kyllä mä koko ajan enemmän huomaan ajatuksen lentävän aurinkoa, valoa ja kuivia katuja kohti. Haluan sujauttaa jalkaan tennarit ilman kaatumisvaaraa ja kevyen kevättakin ilman välitöntä vilustumista. Tosin kevätaurinko on myös pirullinen. Joka vuosi sen säteet paljastavat kodin kammottavan talvikondiksen. Pölyt ja töhnät. Auringonvalo näyttää peilistä […]

Pyjamapäivä.

Kiire on kaikonnut, stressi on ohi. Joulupäivä on perinteisesti pyhitetty lojumiselle. Kirjoille, syömiselle, leikille ja aivot naulaan -komedioille telkkarista. Mainitsinko jo syömisen? No, se ansaitseekin useamman maininnan. Meillä oli tänä vuonna erityisen rento jouluaatto. Oltiin ihan vaan oman perheen kesken, ihan omin aikatauluin. Ei kiirettä, eikä stressiä. Laiteltiin ja pöydät katettiin, mutta ilman paniikkia. Rennosti […]

Kuka vei JouluPäivin?

Olen huolissani itsestäni. Eräs oleellinen osa Päiviyttä on kadoksissa. Nimittäin JouluPäivi. Vielä muutama vuosi sitten, kun ihmiset totuttelivat vasta ensimmäisiin syyssateisiin, JouluPäivi vielä koitti himmailla, ettei ripustelisi ensimmäisiä jouluvaloja ikkunoihin. Ensimmäiset joulutortut JouluPäivi leipoi jo syyskuun loppupuolella, harvoissa tapauksissa malttoi odottaa lokakuun puolelle. Rajattoman joululevy korkattiin samoihin aikoihin ja glögiä lämmiteltiin tuosta lähtien jo viikottain. […]